Koronatapaukset lievässä kasvussa Suomessa – Pohjois-Karjalassa tilanne on yhä erittäin rauhallinen

Koronavirustauti covid 19 -tapaukset ovat ympäri Suomen lievässä kasvussa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n ylilääkäri Leif Lakoma STT:lle. Koronatesteihin ei Lakoman mukaan kuitenkaan hakeuduta yhtä paljon kuin ennen, joten tartuntamäärien arvioiminen on hankalaa.

Laboratoriovarmennetuissa testituloksissa tartuntoja on ollut jonkin verran enemmän, ja samanlaista uutista on kantautunut myös muualta Euroopasta.

Myös jätevesiä seuraamalla on havaittu tartuntamäärissä nousua. Jätevesistä ei kuitenkaan voi Lakoman mukaan päätellä sairastuneiden määrää.

–  Sitä, miten paljon ihmiset sairastavat, on vaikeampi sanoa.

Koronan tai muidenkaan hengitystieinfektioiden sairaalahoidon tarve ei ole EU- ja Eta-alueilla kasvussa, Lakoma kertoo. Nyt jylläävä korona ei ole myöskään sen vakavampi kuin sen aiemmat muunnokset.

Siun soten ylilääkäri Jennifer Sieberns kertoi Karjalaiselle tiistaina, että Pohjois-Karjalassa koronaa ei ole jätevesitutkimuksissa havaittu aiempaa enemmän. Siun soten tietoon ei ole myöskään ole tullut piikkiä koronatartunnoissa

^{THL kertoi} toukokuussa, että se suosittelee tulevana syksynä koronarokotteen tehosteannosta iäkkäille ja tietyille riskiryhmille, kuten hoitokodeissa ja säännöllisessä järjestetyssä kotihoidossa oleville, kaikille yli 80-vuotiaille sekä kaikille voimakkaasti immuunipuutteisille iästä huolimatta.

–  Periaatteessa myös yli 65-vuotiaille suositellaan rokotusta, mutta priorisoidaan ensimmäisenä iäkkäät, Lakoma kertoo.

Suositus on, että näiden ryhmien rokotukset aloitetaan syksyllä heti, kun rokotteet ovat saapuneet Suomeen.

Epidemioiden vuosittaista sykliä on Lakoman mukaan vaikea ennustaa. Erityisen vaikeaa ennustaminen on covid 19 -viruksen kohdalla, minkä vuoksi rokotteet halutaan antaa ajoissa.

–  Viime vuonna covid tuli paljon ennen influenssaepidemiaa. Koronapandemia sotki tuttua (influenssarokotusten) sykliä.

^{Hyvinvointialueilla} on valmistauduttu rokotuksiin.

–  Me pyrimme noudattamaan THL:n suositusta, ja tällä hetkellä meillä ovat valmistelut menossa niin pitkällä kuin ne voi olla. Tiedostetaan se, että uuden suosituksen mukaan tulee vähän tuplatyötä osan ihmisistä kanssa, vs. hoitotyön johtaja Heidi Hovisilta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta toteaa STT:lle.

Korona- ja influenssarokotetta ei voida antaa kaikille kohderyhmille yhtä aikaa, joten tarvitaan kaksi rokotuskertaa.

THL arvioi toukokuussa, että koronarokotteet olisivat käytössä syyskuun alusta ja kausi-influenssarokotteet lokakuun alusta. Rokotuksia halutaan aikaistaa, koska viime syksynä korona ehti levitä ennen rokotteiden antamista ja koronakuolleisuus kasvoi.

–  Sehän on järkevää resurssointia ja tehokasta. Jos me saamme rokotettua korkean riskin potilaat ennen kuin varsinainen koronaepidemia lähtee liikkeelle, niin voidaan turvata ihmisten terveyttä, vähentää kuormitusta ja sitä kautta turvata terveydenhuollon niukkojen resurssien järkevä käyttö, Lapin hyvinvointialueen infektioylilääkäri Markku Broas toteaa STT:lle.

Broasin mukaan hyvinvointialueiden on tärkeä kiinnittää huomiota myös selkeään tiedottamiseen ja siihen, että ihmisiä muistutaan rokotteiden ottamisesta.

^{Rokotuksia voi olla} mahdollista saada lähitulevaisuudessa myös apteekeista, kertoo Apteekkariliitto.

Apteekkariliiton johtavan asiantuntijan Sonja Kallion mukaan rokotustoiminta apteekeissa voisi olla toimiva ratkaisu erityisesti haja-asutusalueilla, missä terveyskeskusverkostoa ollaan karsimassa.

Apteekkien rokotuspalvelujen eduista on myös kansainvälistä näyttöä.

–  Apteekkien rokotuspalvelusta on hyviä malleja ja kokemuksia jo yli kahdestakymmenestä maasta, esimerkiksi Pohjoismaista. Norjassa ja Tanskassa on jo monia vuosia rokotettu myös farmaseuttien ja proviisorien toimesta.

Näin on saatu Kallion mukaa merkittävästi nostettua rokotuskattavuutta.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi viime viikolla, että apteekkien on mahdollista myydä tulevana syksynä koronarokotteita. Jo aiemmin toukokuussa farmaseuteille ja proviisoreille myönnettiin rokotusoikeus.

^{Alkusyksyyn mennessä} apteekkien rokotuksia ei välttämättä vielä ehditä aloittaa.

–  Tämä syksy tulee ehkä vähän nopeasti, eli vielä apteekit eivät valitettavasti ainakaan suuressa mittakaavassa ehdi tähän mukaan. Rokotusten järjestäminen vaatii paljon toimenpiteitä, ja siihen liittyy paljon hallinnollista järjestelyä, Kallio sanoo STT:lle.

Apteekkarin on perustettava rokotustoimintaa varten erillinen terveydenhuollon palveluita tuottava yritys, apteekin terveyspiste. Toistaiseksi apteekeilta on myös edellytetty tiukkoja tilakriteerejä rokotustoimintaan, kuten äänieristettyä huonetta vesipisteineen ja vessoineen.

Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 30 apteekkien terveyspistettä, jossa rokotuksia voitaisiin antaa. Yhteensä apteekkitoimipisteitä on Suomessa yli 800.

^{Sonja Kallio korostaa} hyvinvointialueiden roolia.

–  Jos puhutaan vaikka kansallisista riskiryhmien rokotuksista, jotka ovat maksuttomia, niin niiden järjestäminen esimerkiksi apteekeissa vaatii myös hyvinvointialueelta aktiivisuutta ja päätöksiä ottaa mukaan apteekit rokotustoimintaan.

Hyvinvointialueella täytyisi siis olla halukkuutta ostaa rokotuspalveluita apteekeilta.

Muutamalla alueella on Kallion mukaan onnistuttu tekemään yhteistyötä apteekkien ja hyvinvoinnin alueen välillä.

–  Mutta se on hyvin, hyvin hajanaista. Olisikin hyvä, jos olisi kansalliset toimintamallit ohjaamaan ja tukemaan yhteistyön ja toiminnan aloittamista hyvinvointialueiden ja apteekkien välillä.

Heidi Hovisillan mukaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ei ole suunnitellut yhteistyön lisäämistä apteekkien kanssa ainakaan toistaiseksi.

^{Satakunnan hyvinvointialueen} infektioyksikön ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä suhtautuu apteekissa järjestettäviin koronarokotuksiin varauksella.

–  Riskiryhmien koronarokotteet tulee järjestää rokotettaville henkilöille maksutta, eikä myöskään rokottamisesta voida periä maksua. ​Hyvinvointialueella on arvioitu, että rokotusohjelman piiriin kuuluvien rokotusten hajauttaminen apteekkiin tulisi hyvinvointialueelle kalliimmaksi kuin rokotusten antaminen omana toimintana, eikä sitä rahaa ole, Uusitalo-Seppälä sanoo STT:lle sähköpostivastauksessaan.

Uusitalo-Seppälän mukaan koronarokotusten järjestäminen hajautetusti apteekeissa on haastavaa myös sen takia, että rokotteet vaativat erityistä kylmäsäilytystä ja ne ovat moniannospulloissa.