Hannun positiivinen puoliso muuttui vihaiseksi salaliittoteoreetikoksi, joka suunnitteli öisin poliitikkojen hirttämistä

Koronarokotus oli suhteen viimeinen piikki. Hannu oli käynyt ottamassa rokotteen salaa puolisoltaan. Puoliso uskoi, että piikissä sujautetaan rokotteen ottajan kehoon jotain aivan muuta kuin tautia ehkäiseviä vasta-aineita.

Kun Hannu myönsi ottaneensa rokotuksen, puoliso ei halunnut enää koskea häntä.

Osasyy oli varmasti luottamuksen pettäminen, mutta myös se, että Hannusta levisi nyt kumppanin mielestä piikkiproteiinia, joka saattoi sairastuttaa hänetkin.

Hannun nimi on muutettu asian arkaluonteisuuden takia. Puolisosta käytämme nimeä Tiina. Haastatellun ja puolison nimet ovat toimituksen tiedossa.

Kun pariskunta tutustui toisiinsa parikymmentä vuotta aikaisemmin, Hannua kiehtoi Tiinan maaginen elämänkatsomus.

Tiina näki maailmassa henkisyyden tasoja, jotka eivät ole kaikille ihan arkipäivää. Metsissä asui menninkäisiä, kivillä pystyi parantamaan ja ihmisen terveyden peruspilarit nojasivat länsimaisen lääketieteen sijaan pikemminkin luonnonvoimaan.

Kaikki tämä oli Hannusta kiehtovaa ja ihastuttavaakin. Naisen elämänkatsomuksessa oli mukana positiivinen vire.

– Hän on ollut aina – miten sen nyt sanoisi – mielenkiintoinen persoona, Hannu sanoo ja hymyilee lämpimästi.

Korona-aikana Tiinan ajatukset synkkenivät. Hän koki uhkaa monelta taholta ja uskoi, että asioiden taustalta löytyi usein ihminen tai ihmisjoukko, joka halusi toisille pahaa tai vähintäänkin itselleen suurempaa hyvää.

– Hän ei enää puhunut arkkienkeleistä ja metsän hengistä, vaan siitä, mitä hänen mielestään maailmassa oikeasti tapahtui. Sisältö alkoi olla aika levotonta ja poliittista.

Tiina saattoi näyttää kuvaa lentokoneesta, josta ruiskutettiin ilmaan ainetta. Kemikaalivanalla vaikutettiin kuulemma väestöön. Hannun arvelu siitä, että kuvassa saattaisi olla kyse viljapellon ruiskutuksesta, ei saanut vastakaikua.

Hannusta alkoi tulla pikkuhiljaa Tiinan vihollinen. Tai jos ei aivan vihollinen, niin vähintäänkin väärämielinen, joka kyseenalaisti Tiinan netistä löytämiä salaliittoteorioita.

– Olen sillä tapaa rauhallinen ihminen, etten halunnut ryhtyä tappelemaan, mutta koitin aluksi keskustella asioista.

Salaliittoajatteluun perehtynyt psykologi Jukka Häkkinen sanoo, että hyökkäys salaliittoteoreerikon maailmankatsomusta kohtaan on harvoin toimiva keino. Se korkeintaan syventää ihmisten välistä kuilua.

– Tilanne on sama kuin jos yrittäisit käännyttää 50 vuotta kokoomusta äänestänyttä sukulaista sunnuntailounaan aikana vasemmistolaiseksi. Lopputulos ei ole hedelmällinen.

Monella ihmisellä voi olla salaliittoajatuksia ilman, että hän olisi varsinaisesti salaliittoteoreetikko. Yksi uskoo siihen, ettei ihminen ole käynyt kuussa, toinen näkee WTC-tornien romahduksen takana jotain muuta kuin terroristi-iskun.

Kotimaisiin salaliittoajatuksiin kuuluu esimerkiksi teoria siitä, että Estonia upotettiin tarkoituksella.

– Joku uskoo yhteen salaliittoon, toisilla ne hallitsevat maailmankuvaa, väitöskirjatutkija Toni Saarinen Helsingin yliopistosta sanoo.

Saarinen on taustaltaan folkloristi. Hän on kirjoittanut salaliittomyyttien, yhteiskunnan ja uskontojen suhteesta.

Salaliittoihin sukeltanut Tiina ei ollut alun perin kiinnostunut politiikasta tai yhteiskunnallisista aiheista. Muutos hippihenkisestä ihmisestä vihaiseksi yhteiskuntakriitikoksi tuntui Hannusta radikaalilta.

– Kyllä se herätti ajatuksia, että missä tässä oikein nyt mennään.

Sekä tutkija Saarinen että psykologi Häkkinen sanovat uushenkisyyden olevan hedelmällinen pohja salaliittoajattelulle. Näin vaikka uushenkisestä ajattelusta innostuneilla on usein optimistinen näkemys maailmasta, kun taas salaliittoteoreetikon mielenmaisemaa leimaa yleensä ajatus pahoista voimista yhteiskunnallisten ilmiöiden taustalla.

– Uushenkisyydessä lähtöajatus on, että maailma on pohjimmiltaan hyvä, mutta koska maailmassa esiintyy negatiivisiakin asioita, pitää niille keksiä syitä, Saarinen sanoo.

Hannusta alkoi tulla pikkuhiljaa Tiinan vihollinen. Tai jos ei aivan vihollinen, niin vähintäänkin väärämielinen, joka kyseenalaisti Tiinan netistä löytämiä salaliittoteorioita.

Pienen piirin, esimerkiksi raharikkaan eliitin, syyttäminen maailmassa ilmenevästä pahuudesta, auttaa säilyttämään optimismin synkkinä aikoina.

Salaliittopiireissä käytetään usein ilmaisua oman tutkimuksen tekemisestä. Saarinen toteaa, että harvoin yksi ihminen voi kuitenkaan olla kovin monen alan asiantuntija.

– Keskustelu rokotekriitikon kanssa on hankalaa, koska hän käyttää kymmeniä lähteitä ja puhuu aineista, joista en tiedä mitään. Voin vain sanoa, että luotan itse tässä asiassa tieteeseen, Saarinen sanoo.

Äärimmäisyyksissään salaliittoajattelu yhdistyy ufologiaan ja kosmiseen kamppailuun.

– Raflaavin kama on todella marginaalista. Käytännössä salaliittoajattelu keskittyy usein arkipäiväisiin asioihin kuten päivän politiikkaan ja yhteiskunnan rakenteeseen.

Suomalaisten salaliittoteoriauskomuksia tutkineen FINSCI-hankkeen perusteella suomalaisiin uppoavat huonoimmin äärimmäiset teoriat. Vain 1,3 prosenttia suomalaisista uskoo, että osa maailman johtajista olisi ihmisen hahmon ottaneita liskonkaltaisia avaruusolentoja. Koronarokotteisiin istutettuihin mikrosiruihin uskoo vain 0,7 prosenttia. Sitä vastoin 38 prosenttia suomalaisista uskoo, että J.F. Kennedyn salamurhan takana ei ollut oikeasti Lee Harvey Oswald.

Psykologi Jukka Häkkinen toteaa, että salaliittoajattelua on pohjimmiltaan sekin, kun työpaikalla spekuloidaan yt-neuvottelujen etenemisestä. Jos joku nauraa käytävällä pomon kanssa, voi syntyä vaikka teoria siitä, että irtisanomiset eivät koske hänen osastoaan.

Häkkisen mukaan ihmisillä on oikeastaan salaliittoaivot, eli olemme alttiita omaksumaan monenlaisia spekulatiivisia totuuksia.

– Väitän vähän provokatiivisestikin, että kuka tahansa meistä voisi olla salaliittoteoreetikko tietyssä elämäntilanteessa.

Häkkinen sanoo, että ei ole olemassa tiettyjä persoonallisuuden piirteitä, ajattelumallia tai diagnoosia, joka yhdistäisi salaliittoteoreetikkoja. Hän pohtii, että yhdistävä ulkoinen tekijä voisi ehkä olla henkilön kokema uhka ja kontrollin menettämisen pelko.

– Jokin kielteinen juttu voi olla altistava tekijä.

Hannu koki Tiinan etsineen salaliitoista usein syyllistä sille, että itseltä puuttui jotain mitä naapurilta löytyi. Syyllisiä löytyi politiikasta.

– Joskus tuntui, että hän pohti yöt pitkät sitä, mitkä poliitikot pitäisi hirttää Arkadianmäelle.

Konkreettisiin tekoihin hän ei kuitenkaan ryhtynyt. Kyse oli asioiden ruotimisesta toisten samanmielisten kanssa. Vihamieliset pohdinnat toivat Tiinaan synkkiä piirteitä, joita Hannu ei ollut aikaisemmin havainnut.

Tutkija Toni Saarinen sanooihmisten etenevän salaliittoajatustensa kanssa harvoin senkaltaiseen väkivaltaiseen ääriajatteluun kuin esimerkiksi Yhdysvaltain kongressitalon valtaus Donald Trumpin vaalitappion jälkeen vuonna 2021.

Kongressitalon valtauksessa oli vahvasti mukana maailmanlaajuisesti levinnyt QAnon, jonka salaliittomyytti sisältää kuvastoa Trumpista hyvän puolesta taistelevana vapahtajana, jolla on vastassaan saatanaa palvova ja lasten verta juova eliitti.

Uushenkiset salaliittoteoriat omaksuvat usein juuri QAnonin oppeja. Jukka Häkkinen sanoo syynä olevan tunteisiin vetoava "tieto" esimerkiksi päättäjien pedofiliaringeistä.

– Vihan herättäminen on hyvä disinformaation keino, hän sanoo.

Uushenkisillä ihmisillä on myös usein kokemus siitä, että heidän uskomuksiinsa suhtaudutaan ivallisesti. Kun sitten salaliittoteorioihin suhtaudutaan samalla ivallisuudella, tämä paradoksaalisesti vahvistaa heidän uskoaan myös salaliittoihin.

– Ajatus menee siten, että tässä on taas jotain, josta valtaväestö vaikenee. Tässä on siis mukana totuus, Häkkinen sanoo.

Salaliittoajattelu levisi pikkuhiljaa Hannun ja Tiinan kotona arkeen.

Tiina alkoi kokea monet tavanomaiset elintarvikkeet epäilyttäviksi.Vessassa lasten hammastahnat vaihtuivat fluorittomiin, sillä Tiinan mielestä fluoritahnasta kertyi aineita käpyrauhaseen ja aivoihin. Keittiön kaapeista katosi vaarallisiksi luokiteltuja ruoka-aineita – joskus pannassa oli valkoinen vilja, joskus kaikki hedelmät.

Yön pimeydessä loisti tietokoneen näyttö Tiinan sukeltaessa yhä uusiin uhkakuviin.

– Hän saattoi ratkoa tuntikausia yöllä joitakin salaliittokoodeja erilaisten vihjeiden avulla. Se oli pelillistä ja koukuttavaa, Hannu kertoo.

Ratkaiseminen nosti Tiinan mielialaa. Se loi tunteen, että hän oli totuuden jäljillä kun samanaikaisesti toiset uskovat lammaskatraan tavoin – sinisilmäisesti ja ajattelematta – ylhäältä annettuihin totuuksiin.

Hannu huomasi Tiinassa myös ylimielisyyden piirteitä.

– Me ja muut -asetelma syveni. Hän meni sinne syvään päähän. Sisälle kaninkoloon.

Yhteinen sävel löytyi vain hetkistä, joissa toinen vaikeni. Usein vaikenija oli Hannu. Hän toteaa kuin itsekseen, ettei sillä tapaa kai kukaan voi elää parisuhteessa.

Tutkija Toni Saarinen sanoo, että salaliittoajattelun yksi haittapuoli on yksilöllinen tragedia kun välit läheisiin katkeavat. Näin kävi myös Tiinalle, sillä ystävät ja lähisukulaiset etäännyttivät ja katkoivat häneen välejään.

– Toisaalta moni saa salaliittoajattelusta uuden, itselle tärkeän yhteisön.

Hannu näki Tiinan heimoutuvan muiden samalla tapaa ajattelevien kanssa. Tiina muutti myös näkemystään ihmisistä, jotka hän oli aikaisemmin kokenut sietämättömiksi. Negatiiviset puolet hävisivät, kun löytyi yhteinen salaliittousko.

Psykologi Jukka Häkkinen toteaa, että samankaltaista välirikkoa läheisiin voi esiintyä myös ihmisen liittyessä uskonlahkoon tai omaksuessa uuden poliittisen näkemyksen. Kun ihminen muuttuu, muuttuvat helposti ihmissuhteetkin.

Tutkija Saarinen toteaa, että on mielenkiintoista, kuinka samankaltaisia ovat myös uskonlahkosta eronneiden ja salaliittoteorian jättäneiden tarinat. Ne sisältävät samanlaista valaistuneisuuden tunnetta, mitä ihmiset ovat ilmaisseet "vihkiytyessään" uskomuksiin.

– Mekanismi on sama. Molemmissa henkilö oivaltaa ajatelleensa ennen väärin ja olevansa nyt oikeassa.

Suomalaisissa salaliittoyhteisöissä on harvoin kyse merkittävästä taloudellisesta hyötymisestä, vaikka niiden nojalla markkinoidaankin joskus erilaisia parannushoitoja.

– Muistan, että joskus kerättiin rahaa sähköyliherkkyyden henkiparantamiselle, Hannu sanoo.

Saarinen sanoo suurten rahojen pyörivän Yhdysvalloissa. Suomessa hyötysuhde näkyy siten, että joskus niistä haetaan kannattajia omille poliittisille näkemyksille.

– Populismihan hyödyntää myös joskus salaliittoajattelua erityisesti silloin kun se kuvaa "kansan" olevan uhattuna, Saarinen kertoo.

Hän lisää, että usein ihmisten pyrkimys on vain edistää itselle tärkeitä asioita henkilökohtaisten uhrausten uhallakin.

Hän näkee salaliittoajattelun haitaksi yhteiskunnan instituutioiden kuten eduskunnan, poliisin ja yliopistojen luotettavuuden horjuttamisen.

– Salaliittoteorioihin sisältyy vahvasti tieteen, instituutioiden ja median näkemysten kyseenalaistaminen, mutta heillä ei ole samaa kyseenalaistamisen intoa salaliittojen suhteen, Saarinen toteaa.

Nykyaikaa kutsutaan välillä salaliittoteorioiden kulta-ajaksi. Saarisesta näitä teorioita ei välttämättä ole nyt sen enempää kuin ennen. Ero on siinä, että niistä kirjoitetaan nyt paljon, koska ne kiinnostavat ihmisiä.

– Ensimmäisiin salaliittoteorioihin luetaan Ranskan vallankumouksen jälkeen julkaistut, historiallisiksi esitetyt tekstit, jotka antavat selityksen asioista, jotka junailivat vallankumouksen tapahtumia.

Teoksista tuli julkaisuaikanaan suosittuja ja ne värittivät monen ajattelua tapahtumista.

Saarinen nostaa toiseksi historialliseksi esimerkiksi Siionin viisaiden pöytäkirjat vuodelta 1920. Kokoelma koostuu väärennetyistä asiakirjoista, joissa kuvataan juutalaisten maailmanvalloitussuunnitelmia. Useat antisemitistiset ryhmät perustelivat kirjojen avulla juutalaisiin kohdistunutta vainoaan 1900-luvun alussa.

Hannusta Tiina muuttui salaliittojen myötä vihaiseksi ja räjähteleväksi.

– Hän yritti kyllä pitää vanhoista ilon aiheista kiinni, mutta se oli tosi väkinäistä. Pääasiallisesti hänen elämänsä oli yhtäkkiä tosi synkkää aiheiden pyörittelyä.

Hannu ehdotti pariterapiaa ja varasi ajan. Lopulta hän kävi terapiatapaamisissa yksin.

Saarinen sanoo olevan tyypillistä, että salaliittoajatteluun sitoutuminen vie synkkiin maailmoihin.

– Pahimmillaan se on pohdintaa siitä, että maailma on tosi pahassa jamassa ja suurin osa ihmisistä ei tajua mitään. Silloin ihmisellä ei ole enää vain tarve tietää enemmän kuin muut, vaan myös tarve antaa muille sama tieto, jonka itse on saavuttanut.

Jos kyse on vain ajatuksista ilman tekoja, voidaan miettiä, onko sillä loppujen lopuksi väliä mihin kukin uskoo. Saarinen sanoo, että suuri osa salaliittoajattelusta ei ole yhteiskunnalla vaarallista.

– Mutta synkempään päähän mennessä voi esiintyä vakavampia tekijöitä.

Salaliittoteoriat voivat aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia myös epäsuorasti. Hannun ja Tiinan perheessä tällainen seikka on esimerkiksi se, että tyttäret eivät ole saaneet rokotusta kohdunkaulansyöpää vastaan kuten valtaosa ikätovereistaan.

Hannua mietityttää välillä myös se, mitä lapset saavat syödäkseen ollessaan äidillään.

– Kyllähän se yksipuolistaa lasten ruokavaliota, kun on paljon kiellettyjä ruoka-aineita ja kaikenlaisia vaihtuvia dieettejä. Ja kun teinit nyt muutoinkin syövät vähän huonosti.

Kun Tiina oli nukkunut useita kuukausia poissa yhteisestä makuuhuoneesta ja kaukana puolison koronabakteereista, Hannu kysyi palaako tämä enää koskaan yhteiseen vuoteeseen. Tiina vastasi, että ei palaa.

Sen jälkeen oli selvää, että pitkä yhteinen taival alkoi olla ohi. Puolen vuoden päästä pariskunta muutti erilleen ja sopi vuorovanhemmuudesta.

Hannu kertoo, että "valaistumisestaan" huolimatta Tiina ei ole koskaan pyrkinyt käännyttämään läheisiään. Äidin puheiden vaikutus lapsiin mietityttää kuitenkin Hannua.

– Kyllähän se käy mielessä, että mitä hän puhuu lapsille omina vuoroviikkoinaan.

Hannulla on kuitenkin vahva luotto lapsien kykyyn suhtautua äidin puheisiin kriittisesti.

– Kuulin kerran tyttären huutavan äidilleen, että miksi puhut tuollaisia hulluja, joten siinä mielessä en ole niin kovin huolissani, Hannu sanoo.

Hannu kertoo välttelevänsä Tiinan kanssa puheenaiheita, jotka voivat johtaa salaliittoaiheisiin.

Erosta on kulunut nyt useampi vuosi. Alku oli Hannulle vaikeaa. Hän haki vertaistukea salaliittoteoreetikkojen läheisistä keskusteluryhmistä.

– Tuntui hyvältä kuulla, että muillekin on tapahtunut näin. Että en ole ihan yksin, vaikka ei tämä kovin yleistä ole.

Hannu on jatkanut kokemustensa purkamista käymällä terapiassa.

– Aluksi oli lyöty olo, enkä uskonut oikein mihinkään. Nyt alkaa tuntua siltä, että uskallan taas rakastaa, hän sanoo.