Opetushallitus suosittelee kouluja kieltämään puhelimen häiritsevän käytön oppitunneilla

Opetushallitus suosittelee, että koulut ja oppilaitokset kieltäisivät puhelimen häiritsevän käytön oppitunneilla sekä rajoittaisivat sen käyttöä myös välitunneilla. Oppilas voi käyttää omaa puhelintaan oppitunneilla opettajan luvalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) valmistellaan syksyllä lakiesitystä puhelimen käytön laajemmasta rajoittamisesta.

Opetusneuvos ja juristi Laura Francke sanoi Opetushallituksen mediatilaisuudessa maanantaina, että perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa voidaan kuitenkin jo nykyisten järjestyssääntöjen turvin kieltää kännykän käyttö oppitunneilla. Perusopetuksessa opettaja tai rehtori voi myös ottaa puhelimen kokonaan pois, jos oppilas häiritsee sillä opetusta tai oppimista. Välitunneilla puhelimen käyttöä ei voida kokonaan kieltää.

–  Meillä on tiedossa, että monet koulut ovat jo kieltäneet ja rajoittaneet sitä häiritsevää käyttöä, mutta on varmasti joitain kouluja ja oppilaitoksia, joissa näin ei ole toimittu, Francke sanoi.

^{Syyslukukausi} alkaa useissa peruskouluissa tällä viikolla, yleisimmin torstaina. Uusi lukukausi on alkamassa vähäisin muutoksin, sillä hallitusohjelman mukaiset suuremmat uudistukset tulevat voimaan vasta vuoden päästä, lukuvuoden 2025–2026 alussa.

Elokuun alussa tulivat käyttöön kuitenkin jo B1-kielen uudet perusteet. Ylemmillä vuosiluokilla opiskellaan siis yksi tunti enemmän toista kotimaista kieltä.

Esi- ja perusopetuksen tukea koskeva uudistus on tarkoitus antaa eduskunnalle alkavana syksynä. Esityksen tavoitteena on turvata oppilaille riittävä tuki sekä vähentää opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa.

Lisäksi vuoden päästä astuu voimaan vuosiviikkotuntien lisääminen. Perustaitojen vahvistamiseksi 1. ja 2. vuosiluokalle lisätään yksi vuosiviikkotunti matematiikkaa ja yksi vuosiviikkotunti äidinkieltä. Lisäksi vuosiluokille 3.–6. lisätään yksi vuosiviikkotunti äidinkieltä.

^Koulutiensä aloittaa tänä syksynä noin 54  000 lasta, kun vielä vuonna 2019 ekaluokkalaisia oli yli 60  000. Lukion aloittaa Opetushallituksen arvion mukaan yli 37  000 ja ammatilliseen tutkintoon tähtäävän koulutuksen noin 38  000 opiskelijaa.

Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä kertoi mediatilaisuudessa, että oppilaiden määrän muutokseen ja väestönrakenteeseen vaikuttavat muun muassa maahanmuutto, lisääntyvä kaupungistuminen ja toisaalta entisestään pienenevät pienet kunnat.

Peruskoulujen määrä on puoliintunut 2000-luvun aikana.

–  Perusopetuksen kouluverkko on harventunut kaikissa kuntatyypeissä ja maakunnissa, Kelhä sanoi.

Isoja kuntia haastaa Kelhän mukaan esimerkiksi segregaatio ja huono-osaisuuden kasautuminen, kun taas pienissä kunnissa painiskellaan riittävien palveluiden turvaamisen kanssa.

Kelhän mukaan koulu ei ole vuosien mittaan muuttunut kovin paljon, mutta yhteiskunta ja nuorten ajankäyttö ovat.

–  Ajankäytössä on tapahtunut todella kokonaisvaltaisia muutoksia. Nuorten lukeminen on huomattavasti vähentynyt ja digilaitteisiin käytettävä aika lisääntynyt. Myös sosiaalinen kanssakäyminen ja opintoihin käytettävä aika on vähentynyt.