Ohisalo valittiin jatkamaan vihreiden puheenjohtajana – jää äitiysvapaalle loppusyksystä, sijaisratkaisut määrä tehdä lähiviikkoina

Sisäministeri Maria Ohisalo valittiin lauantaina jatkamaan vihreiden puheenjohtajana seuraavan kahden vuoden ajan. Hänellä ei ollut vastaehdokkaita etäjärjestelyin toteutetussa puoluekokouksessa.

Ohisalo, 36, aloitti vihreiden puheenjohtajana vuonna 2019.

Ohisalon on määrä jäädä äitiysvapaalle loppusyksystä, jolloin hänen tehtävänsä sekä puoluejohtajana että ministerinä tulevat sijaistettaviksi.

Ohisalon valinnan jälkeen puoluekokous valitsi puoluesihteeri Veli Liikasen jatkamaan tehtävässään. Liikaselle ei ollut vastaehdokkaita. Samoin puoluekokous valitsi Silja Keräsen jatkamaan vihreiden puoluevaltuuskunnan puheenjohtajana. Myöskään Keräsellä ei ollut vastaehdokkaita.

Kolme tasa-arvoista varapuheenjohtajaa

Ohisalo ei tiedotustilaisuudessaan halunnut millään lailla kommentoida seuraajaansa tai seuraajiansa puheenjohtajana ja sisäministerinä. Hän ei halunnut arvioida sitä, onko eniten ääniä saanut varapuheenjohtaja hänen todennäköisin seuraajansa.

Ohisalo ei myöskään halunnut arvioida, valitaanko puheenjohtajan ja sisäministerin sijaiseksi yksi henkilö vai kaksi eri henkilöä. Hän korosti sitä, että kaikki kolme varapuheenjohtajaa on tasa-arvoisia keskenään.

–  Haluan nyt nähdä ensin, mikä on se koko porukka. Sitten koko puolue varmasti käy keskustelua, kuka on puheenjohtajan sijainen ja kuka on ministerin sijainen. Tässä kohtaa en halua ottaa yhtään enempää kantaa tähän, Ohisalo sanoi.

–  Tärkeintä on se, että nämä kolme puheenjohtajaa ovat tasa-arvoisia. Se on meidän sääntöjen mukaan näin, Ohisalo jatkoi.

Ohisalon mukaan hän on jäämässä pois puheenjohtajan ja ministerin tehtävistä todennäköisesti marraskuussa. Sijaisvalinnat on hänen mukaansa määrä tehdä hyvissä ajoin.

–  Tulevina viikkoina pyrimme valinnat tekemään, Ohisalo sanoi.

Laiskanläksyä keväällä?

Puoluekokouksessa pitämässään puheessa Ohisalo varoitti, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselle voi tulla keväällä "laiskanläksyä", jos riittäviä päästövähennyksiä ei saada syntymään.

Ohisalon mukaan hallituksen tämän viikon budjettiriihessä tehtiin päätökset, joilla Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vaikka hallitus on nyt sopinut tarvittavista toimista, on Ohisalon mukaan varmistettava, että ne toteutetaan niin, että päästöt todella vähenevät suunnitellusti eivätkä toimet vesity matkalla.

–  Tulemme keväällä arvioimaan, saadaanko nyt päätetyillä keinoilla riittävät päästövähennykset syntymään. Jos eivät, hallitus tekee niin sanotusti laiskanläksyä ja päätämme uusista tarvittavista rahallisista ja lainsäädännöllisistä ohjauskeinoista, Ohisalo sanoi puheessaan vihreiden puoluekokoukselle.

Tiedotustilaisuudessaan Ohisalo painotti, että päästövähennyksien syntymisen arvioinnissa on kuunneltava ennen muuta asiantuntijoita.

–  Ilmastopaneelin ja asiantuntijoiden näkemyksen mukaan tehty arviointi maaliskuussa on tämä kannalta aivan keskeinen virstanpylväs, Ohisalo sanoi.

Ohisalo iloitsi puheessaan siitä, että ilmastomuutoksen vastainen kamppailu on lyönyt itsensä läpi laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa. Se näkyi Ohisalon mukaan myös siinä, että hallituksen tällä viikolla ollut budjettiriihi oli samaan aikaan myös ilmastoriihi.

–  Ilmasto on niin valtaisa poliittinen kysymys, että yhteiskunnan perinteiset raja-aidat ovat jo kaatuneet, ja samalla asialla ovat kaksi EK:ta, Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Elokapina, Ohisalo sanoi.

"Takaisin Pisa-tulosten kärkeen"

Ohisalo puuttui linjapuheessaan myös tutkimus- ja koulutuskysymyksiin. Hän piti tärkeänä, että hallitus pystyi budjettiriihessä löytämään ratkaisun, jolla Suomen Akatemian rahoituksen leikkauksilta ensi vuonna vältyttiin.

–  Emme voi mitenkään torjua aikamme viheliäisiä ongelmia ilmastokriisistä luontokatoon ja pandemioihin ilman tutkijoiden loputonta uurastusta, Ohisalo painotti.

Ohisalo painotti lisäksi, että tutkimustyön ohella myös lasten ja nuorten koulutuksen on oltava kunnossa, sillä se luo perustan myös tieteelliselle tutkimukselle.

–  Kunnianhimon on oltava kyllin korkealla. Suomen on tavoiteltava sitä, että maa palaa Pisa-tulosten kärkeen vuoteen 2028 mennessä, Ohisalo visioi.