Maatilalle iski näkymätön vihollinen – seuraukset olivat kata­stro­faa­liset

Maatilan pihassa äkkinäinen ei arvaa, että talossa on taisteltu näkymätöntä vihollista vastaan jo yksitoista kuukautta. Kaikki näyttää aivan samanlaiselta kuin missä tahansa itäsuomalaisella tilalla. Asuintalo on oikealla, rehulato edessä, navettarakennuksia vasemmalla ja koneita siellä täällä.

Muutos vuodentakaiseen on kuitenkin valtava. Eläinten ääniä ei juuri kuulu. Tuotantorakennusten edessä on tuore murskematto. Maita on vaihdettu ja kohta vaihdetaan lisää. Lähipelloilla kasvaa auringonkukkia, maisemakasveja, koska ohraa ei ole ollut nyt mahdollista lietepelloille kylvää.

^{Naudanlihatilalla} on asunut viime vuoden lokakuusta lähtien salmonellabakteeri, serotyypiltään Kentucky. Parhaillaan odotellaan puhtaita papereita.

– Pahinta on epätietoisuus, kun taudin häviämisestä ei voi olla varma, sanoo talon nuori-isäntä agrologi Mika Hyvönen.

^{Kaikki alkoi siitä}, kun tilalla otettiin karsinoista 9 omavalvontanäytettä 30. lokakuuta viime vuonna. Paljastui, että salmonellaa oli kuudessa näytteessä. Rajoittavat määräykset astuivat voimaan välittömästi.

Seuraavaksi tilalle tulivat kunnaneläinlääkäri ja niin sanotut saneeraavat eläinlääkärit. He ottivat uusia näytteitä emolehmänavetasta sekä uudesta ja vanhasta navetasta, ternivasikoiden osastosta, rehusiiloista ja tuotantoympäristöstä.

Tulos oli musertava. Salmonellaa oli rehusiiloja lukuun ottamatta joka paikassa: eläintiloissa, ruokintapöydillä, juomakupeissa, juomanipoissa, Avant-kuormaajassa ja jopa uuden navetan eteisessä.

Tilalla oli taudin toteamishetkellä 188 nautaa, joista emolehmiä oli 40 ja jalostussonneja 2.

Maatilayhtymä Hyvönen harjoittaa niin sanottua yhdistelmätuotantoa. Tilalla on ollut pihvirotuisia emolehmiä, joiden vasikat kasvavat teuraaksi saakka tilalla. Lisäksi tila on ostanut maitotilojen välitysvasikoita kasvatettavaksi teuraaksi.

^Ensimmäinen salmonellasaneeraussuunnitelma perustui 16. marraskuuta tehtyyn tilakäyntiin ja näytteenottoihin. Ilmeni, että naudoista otetut näytteet yhdeltä emo-osastolta ja isojen hiehojen osastolta olivat puhtaat. Salmonella oli levinnyt sonnikasvattamoon ja yhteen osastoon emolehmiä.

Suunnitelma ohjeisti pesemään ja desinfioimaan ruokintapöydät, rehuvaraston lattian, juomakupit ja -nipat, Avantin ja muut mahdolliset saastuneet paikat. Lintujen pääsy tiloihin piti estää. Piha-alueiden pintamaat piti vaihtaa.

^{Suunnitelma kiinnitti} huomiota myös vaatetus- ja jalkinehygieniaan. Entisestä maitohuoneesta tuli tautisulkuhuone, johon tehtiin saapaspesupiste. Muihinkin eläintiloihin tehtiin jokaiseen oma tautisulkutila.

Muistettavia ja noudatettavia yksityiskohtia tuli valtavasti. Määräysten tulvan keskellä Mika muistaa ajatelleensa, miten absurdia on, että salmonella osui omalle tilalle.

Punertavaa ja pölisevää Stalosan F -kuivadesinfiointiainetta piti levittää ruokintapöydille harjaamalla.

– Luulen, että se pahensi jo aikaisemmin todettua ammattiastmaani, aprikoi tilalla työskentelevä Mikan äiti Tiina Hyvönen.

Joulukuun 14. päivänä tehty saneeraussuunnitelman päivitys oli toiveikas. Tuotantoympäristönäytteissä salmonellaa löytyi vain juomakupeista ja -nipoista sonnilassa ja emolassa.

^{Maaliskuun 27. päivä} eläinlääkäri määräsi lopetettavaksi 58 sonnia uudesta navetasta, yksi emolehmä ja sen vasikka sekä yksi sonni "pitkittyneen salmonellapositiivisuuden vuoksi tartunnan leviämisen estämiseksi".

Idea oli eläintiheyttä laskemalla saada salmonellapositiiviset eläimet puhdistumaan tartunnasta. Äänenvaimentimen ansiosta ampumisen äänet eivät ulottuneet naapurustoon.

Eläinlääkäri laati lopetetuista eläimistä listauksen, josta kävi ilmi jokaisen naudan rotu, EU-tunnus ja syntymäaika. Tietoja tarvitsi vakuutusyhtiö menetetyn katetuoton laskemiseksi.

Salmonellatartunnan saaneet sonnit eivät kuitenkaan puhdistuneet. Eläinlääkäri määräsi 9. huhtikuuta 33 sonnia lopetettavaksi. Naudat olivat syntyneet keväällä ja kesällä 2022 eli ne olivat normaaliin kiertoon nähden yliajalla. Joka tapauksessa nyt navetta tyhjeni ja se määrättiin pestäväksi erityisohjeiden mukaisesti. Nyt kiväärissä ei ollut äänenvaimenninta.

– Naapuri kommentoi, että jopa teillä oli pauketta, Tiina Hyvönen muistaa.

Huhtikuun 19. päivänä eläinlääkäri antoi tuomion vielä 14 nuorehkolle sonnille. Vanhin niistä oli yli 13 kuukauden ikäinen ja nuorin alle 8 kuukauden ikäinen.

^{Kevään ja kesän} aikana Mika kuori tuotantorakennusten ympäriltä pois pintamaita, joiden tilalle hän levitti sammutettua kalkkia ja uutta mursketta.

Juhannuksen alla näytteet olivat puhtaita. Emolehmät vasikoineen laskettiin puhtaalle laidunlohkolle.

Pihatosta lähti salmonellanäytteet eteenpäin heinäkuussa. Tauti näkyi nyt 8 emolehmässä, 1 siitossonnissa ja puolet vasikoista oli terveitä ja puolet sairaita.

– Siinä ei ollut mitään logiikkaa, Tiina Hyvönen kertoo. Hänelle on kerrottu, että salmonellabakteeri saattaa pesiytyä imusolmukkeisiin tai sappitiehyeisiin, eikä tauti välttämättä tule ilmi näytteissä.

^{Järkyttävin tilanne} tilalla tulikin kesän lopulla, kun eläinlääkäri määräsi pitkittyneen ja uusineen salmonellapositiivisuuden vuoksi lopetettavaksi 8 emolehmää, siitossonnin ja 37 tilalla syntynyttä viimekeväistä pihvivasikkaa "tuliaseella ampumalla, jotta verenlaskua ei tarvita". Ruhot kuljetettiin Honkajoki Oy:n poltettavaksi raatokeräilyn kautta.

Eläinlääkäri määräsi lopetettavaksi myös 32 sellaista nautaa, joiden näyte oli negatiivinen. Teurastamo osti ne, mutta tilan tautistatuksen takia lihat menivät jalostukseen kuumakäsittelyn kautta, kaiken varalta. Tila sai lihoista noin puolet siitä, mitä teurastamo maksaa taudittoman tilan terveistä teuraista.

^{Nyt tyhjeni siis} emopihatto ja se pestiin ja desinfioitiin huolellisesti. Maanantaina tila oli niin puhdas, että siellä ei ollut havaittavissa navetan tuoksua laisinkaan.

Seuraavaksi tuotantotilojen puhdistuksiin erikoistunut yritys antaa emopihatolle kaasutuskäsittelyn. Yritys käsittelee myös tilallisten aikaisemmin pesemät vanhan navetan ja ternilän.

^{Tilalla on jäljellä} vielä kymmenen eläintä. Teurastamo ei ota niin pientä erää käsiteltäväkseen niin pitkään kun tilalla on tautistatus.

– Kyllä minä sen ymmärrän, Mika Hyvönen sanoo ja selittää salmonellan aiheuttavan teurastamolle ylimääräisiä kuluja.

Omia kuluja Hyvösten tilalle on tullut runsaasti, mutta ison osan vakuutusyhtiöt ovat myös korvanneet. Teurastamolta on ryhmävakuutusturva. Tila on ottanut lisäksi oman vakuutuksen. Siinä korvauskatto on 200 000 euroa.

– Omavastuuvakuutus oli voimassa kuusi kuukautta. Siinä tuli korvauskatto nopeasti vastaan.

Ryhmävakuutus on voimassa vuoden. Se ei ole aivan ongelmaton naudanlihantuotantoon erikoistuneella tilalla, sillä naudan kiertoaika syntymästä kuolemaan on 18 kuukautta.

– Vakuutusehtojen kanssa kannattaa olla tosi tarkka. Näin jälkikäteen ajatellen viisainta olisi ollut ottaa sellainen vakuutus, joka korvaisi katetuoton menetykset myös salmonellasaneerauksen jälkeisen puolentoista vuoden ajan, Mika Hyvönen katsoo.

^{Tulevaisuus on} nyt aivan avoin.

– Kymmeniä vuosia rakennettu jalostuskarja on mennyttä, Tiina Hyvönen mainitsee.

Salmonellan pitkittyminen on saanut 29-vuotiaan Mika Hyvösen pohtimaan, uskaltaako eläimiä enää ottaa tilalle. Tilalla on 130 hehtaaria peltoa.

Toisaalta tuotantotilat ovat puhtaat. Lietettä saa kohta levittää pelloille vapaasti, kunhan sammutettua kalkkia sekoitetaan viimeiseenkin lietealtaaseen.

– Saneerauskulut lienevät 450 000 euroa. Katetuotto jää lisäksi saamatta tältä ja ensi vuodelta. Rehuja jää käyttämättä. Vakuutuskorvaukset eivät kata kaikkia kuluja. Itselle jää maksettavaa tästä revohkasta ainakin 100 000 euroa. Jatkaisiko emolehmätuotantoa, vai investoisiko sonnikasvattamoon. Saisiko sidotulle pääomalle paremman tuoton jostakin muualta? Nyt on aika miettiä, minkä oven avaa.

^{Ison kasvattamon} täytöstä tulisi isot kulut. Puolen vuoden ikäiset vasikat maksaisivat 650-1000 euroa per eläin. Pitkään vähävelkaisena toimineen tilan olisi opeteltava elämään suurempien lainanlyhennysten ja korkomenojen kanssa. Salmonellasta tuli tilalle 100 000 euron tappiot.

– Kyllä tässä uskallus ottaa riskiä on vähentynyt, kun näin voi käydä, vaikka asioita on tehty hyvin. Salmonella ei katso, kenelle se tulee.

Mika Hyvönen katsookin, että päättäjien on korkea aika katsella ruokaturvan ylläpitämisen kustannuksia maatalousyrittäjän näkökulmasta.

– Keskustelu ei aiheesta riitä. Tärkeää on saada aikaan muutos.

"Suomeen saa näköjään tuoda saastunutta lihaa"

Vesa Kärkkäinen

Äskettäin Lidl veti myynnistä Grillimaisterin 200 gramman naudan ulkofileepihvejä, koska tuote-erässä oli todettu salmonellaa. Tieto asiasta tuli julkisuuteen 17. syyskuuta, mutta tuote-erän viimeinen käyttöpäivä oli ollut jo 27. elokuuta. Maaseudun Tulevaisuus kertoi, että lihan alkuperämaa oli Saksa.

– Mutta kumpikaan iltapäivälehti ei kertonut, että kyse oli ulkomaalaisesta lihasta, Tiina Hyvönen huomauttaa. Hän on tuohduksissa siitä, että Suomessa paljastuu melko usein saastuneita ulkomailta tuotuja lihaeriä.

Keväällä Kotivara veti puolestaan pois myynnistä useita tuotantoeriä meetvursteja, koska tuotteiden valmistuksessa oli mahdollisesti käytetty hepatiitti E-viruksen saastuttamaa lihaa. Viruksen aiheuttamaa maksatulehdusta on tänä vuonna paljastunut jo 232 kappaletta, kun normaalisti niitä on 30-40 vuodessa. Paljastui, että viruksen alatyypeistä yleisin oli sellainen, jota ei ole koskaan havaittu suomalaisissa sioissa (Maaseudun Tulevaisuus 15.9.). On siten todennäköistä, että hepatiitti E oli peräisin ulkomaisesta lihasta.

– Samaan aikaan kun meillä on tämmöinen menossa, Suomeen saa näköjään tuoda saastunutta lihaa, Tiina Hyvönen moittii.

^{Yksi vähälle} huomiolle jäänyt seikka on Tiina Hyvösen mielestä maidontuotantotilojen kasvu. Yksikkökokojen kasvaessa myös tautiriski kasvaa. Maitotiloilta tulee paljon vasikoita naudanlihantuotantoon erikoistuneille tiloille.

– Pitäisi olla rutiinitoimi, että joka navetasta otetaan vasikoiden siirtojen yhteydessä automaattisesti salmonellanäyte, kun kerran meiltä kaikilta vaaditaan tuotannon puhtautta.

Suurin kysymys Tiina Hyvösen mielestä on se, onko kuluttaja valmis maksamaan ruuan turvallisuudesta.