Valtiovarainministeriö: Suomi näyttää selättäneen taantuman

Suomi näyttää selättäneen taantuman, arvioi valtiovarainministeriö tuoreessa taloudellisessa katsauksessaan. Ennusteessa todetaan, että kasvu käynnistyi vuoden alkupuolella ja kehityksen odotetaan vahvistuvan loppuvuoden aikana.

Ministeriö ennustaa, että talous supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia. Ensi vuodelle ennustetaan kasvua 1,7 prosenttia ja vuodelle 2026 1,5 prosenttia.

Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä totesi maanantaina tiedotustilaisuudessa, ettei julkisen talouden näkymiin voi kuitenkaan suhtautua yhtä luottavaisesti kuin talouskasvua kuvaaviin lukuihin.

^{Julkisen talouden} alijäämän odotetaan asettuvan tänä vuonna 3,7 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ensi vuonna alijäämän arvioidaan olevan 3,2 prosenttia ja vuonna 2028 2,1 prosenttia bruttokansantuotteesta.

–  Julkisen talouden alijäämät toki pienenevät, mutta julkinen taloudenpito pysyy riskirajoilla, Spolander sanoi.

Hän lisäsi, että vaikka alijäämien pieneneminen ja talouskasvun kiihtyminen hidastavat velkasuhteen kasvua, velka uhkaa kasvaa edelleen suhteessa kokonaistuotantoon.

–  Viitearvo, joka on asetettu julkiselle alijäämälle EU:n perussopimuksessa, on vaarassa ylittyä vuosina 2024 ja 2025, Spolander totesi.

Hän ennakoi, että jotta velka voisi vakiintua suhteessa kokonaistuotantoon vuoteen 2027 mennessä, hallituksen päättämien yhdeksän miljardin euron sopeutustoimien pitäisi toteutua suunnitellussa määrin ja suunnitellussa aikataulussa ja lisäksi talouden kasvu ei saisi yllättää negatiivisesti.

–  Ja vaikka askel osuisi tarkasti lankulle vuonna 2027, arvioimme että velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen viimeistään 2030-luvulla.

^{Valtiovarainministeriön} ennusteen mukaan inflaatio on hidastunut selvästi ja myös jatkossa varsinkin kotimaiset hintapaineet ovat vähäisiä. Tänä vuonna inflaation ennustetaan laskevan 1,8 prosenttiin. Ensi vuodelle ennustetaan 1,4 prosentin ja seuraavalle vuodelle 1,3 prosentin inflaatiota.

Inflaation laskua katsotaan hidastavan erityisesti ensi vuonna arvonlisäveron korotuksen. Yleinen arvonlisäverokanta nostettiin syyskuun alussa 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Hallituksen kevään kehysriihessä ja aiemmin päättämien välillisen verotuksen muutosten arvioidaan kiihdyttävän inflaatiota suoraan yhteensä noin 0,9 prosenttiyksikköä vuosina 2024–2026.

Inflaation hidastumisen ja korkojen laskun odotetaan helpottavat kotitalouksien taloudellista tilannetta.

Yksityisen kulutuksen ennakoidaan kasvavan tänä vuonna vajaalla prosentilla. Kulutuksen toipumista hidastavat sosiaalietuuksien leikkaukset ja arvonlisäveron nosto.

–  Itse asiassa kotitalouksien kulutus on pysynyt kasvussa melkein koko tämän heikon ajan. Ja me odotamme, että varsinkin ensi vuonna, kun työllisyyden odotetaan kääntyvän kasvuun, kotitalouksien kulutuksen kasvu nopeutuu, sanoi valtiovarainministeriön finanssineuvos Janne Huovari.

^{Työllisyyden arvioidaan} vähenevän tänä vuonna reilulla 10  000 hengellä ja työttömyysasteen nousevan kahdeksaan prosenttiin. Ensi vuodesta alkaen työttömyyden ennustetaan vähenevän, mutta vuoden 2026 työttömyysasteeksi ennustetaan yhä 7,2 prosenttia.

Ennusteessa todetaan, että Suomen talouden kehitys on ollut viime vuosina selvästi heikompaa kuin euroalueella keskimäärin. Tuotanto laski Suomessa vuoden 2022 toisen neljänneksen jälkeen vuoden 2023 loppuun mennessä yhteensä noin 2,5 prosenttia. Sen takana olivat hintojen ja korkojen nousu sekä Venäjän hyökkäyssodan suorat vaikutukset Suomen talouteen.