Pohjois-Karjalassa vanhoja ryöstöjä on yhä ratkaisematta – Pankkiryöstöt ovat nykyään harvinaisuus, 1990-luku oli kulta-aikaa

Juttu on julkaistu alun perin Karjalaisessa 1.9.2024.

Heinäkuun lopulla 1985 vietettiin Eno-päiviä. Väkeä oli runsain määrin, eikä ihmisvilinässä kaikkia vieraita pantu merkille.

Enon säästöpankin murtohälyttimet olivat poistuneet asiakaspalvelupöydän vaihdossa. Uudet hälyttimet olivat työlistalla, mutta heinäkuun lopulla pankissa ei ollut minkäänlaisia hälyttimiä.

Näitä seikkoja käyttivät hyväkseen rikolliset, jotka sunnuntaina pankin ollessa suljettuna murtautuivat pankin holviin hitsaustyökaluja käyttäen. Ryöstö havaittiin maanantaiaamuna, kun pankin työntekijät saapuivat töihin.

Johtolangaksi ryöstäjät jättivät jälkeensä käyttämänsä kaasupullon.

^Viikonlopun aikana holvi oli tavallista tyhjempi. Pankkirosvot saivat saaliikseen lähinnä setelirahaa.

Pohjois-Karjalan säästöpankin aluejohtaja Esa Puolakka kommentoi Karjalaiselle tuoreeltaan, että pankki menetti melkeinpä enemmän rahaa yhden seisokkipäivän ja tärveltyneen kaluston vuoksi kuin mitä rosvot saivat anastettua.

Myöhemmin ryöstösummaksi paljastui noin 100 000 markkaa eli noin 17 000 euroa. Lisäksi varkaat veivät kymmenen shekkiä.

^Ryöstäjien etsintää laajennettiin lähiviikkoina koko maahan. Poliisi toivoi yleisöltä vihjeitä useista autoista, jotka saattoivat liittyä tapaukseen.

Tekijän kiinnisaamiseen johtavasta vihjeestä luvattiin myös rahapalkkio. Poliisit epäilivät tekijän olevan ammattimies.

Elokuun lopulla poliisi tiedotti edenneensä tutkinnassa, mutta sitten ryöstöstä uutisointi hiljeni. Enon pankkiryöstö jäi ehkä toisen samoihin aikoihin tapahtuneen ryöstön varjoon.

^Myös Karjalaisen sivut täytti uutisointi Helsingin Jakomäen pankkiryöstöstä, joka päättyi panttivankidraamaan ja räjähdykseen Mikkelin torilla elokuussa 1986.

Poliisi ampui ryöstäjän autoa, joka räjähti. Tilanteessa kuoli ryöstäjän lisäksi yksi panttivangeista.

Enon ryöstäjät taas vaikuttavat päässeen pälkähästä.

^1990-luvun alussa elettiin pankkiryöstöjen kulta-aikaa. Vuosina 1991–1993 tapahtui vuosittain Suomessa yli sata pankkiryöstöä.

Tuolloin tapahtui Joensuussa myös yksi edelleen ratkaisematon rikosmysteeri.

Joulukuussa 1991 hieman ennen sulkemisaikaa Joensuun SYP:n toimipisteeseen asteli kaksi miestä katkaistujen haulikkojen kanssa.

Toinen miehistä tyhjensi yrityspankin kassat sillä aikaa, kun toinen käskytti pankin asiakkaita siirtymään nurkkaan.

Tilanne oli nopeasti ohi, ja miehet pakenivat paikalta saaliinaan noin puoli miljoonaa markkaa.

^Viimeinen havainto oli ryöstäjien pakoautosta Torikadulta Anttilan parkkitalon kulmalta. Sen jälkeen miehet katosivat kuin tuhka tuuleen, eikä heitä koskaan saatu kiinni ryöstöstä.

Eläköitynyt rikoskomisario Veikko Kosonen muisteli tapausta Karjalaiselle vuonna 2007 antamassaan haastattelussa. Hän kertoi, että ryöstö nostettiin usein uudestaan pöydälle, kun uusia tapauksia tutkittiin.

– Mutta pimeäksihän se jäi, kun eläkkeelle lähdin. Työkaverit ottivat läksiäisvalokuvaanikin valvontakamerakuvan ryöstäjästä, Kosonen kertoi Karjalaiselle vuonna 2007.

^Vuonna 1993 pankkiryöstöjä tapahtui Pohjois-Karjalan alueella ainakin Viinijärvellä ja Joensuun Niinivaaralla.

Niinivaaran Osuuspankin ryösti maaliskuussa 1993 revolverin kanssa aseistautunut, polkupyörällä "kovaa vauhtia" pakomatkalle lähtenyt mies.

Mies sai ryöstösaaliiksi pienehkön summan rahaa.

Tämäkin tapaus vaikuttaa lehtitietojen perusteella jääneen selvittämättä.

^Viinijärven säästöpankin taas ryösti kaksi sinisiin työhaalareihin pukeutunutta miestä syyskuun lopulla samana vuonna.

Keskusrikospoliisin mukaan ryöstö oli huolellisesti suunniteltu. Miehet pakenivat ensin varastetulla autolla Liperin Kolehmalaan asti, josta he jatkoivat Joensuun Aavarannalta varastetulla moottoriveneellä.

Vene löytyi myöhemmin hylättynä Kiteen Muljulasta.

Tekijät saatiin lopulta kiinni muun muassa teletietojen ja rikospaikalta löytyneiden kuitujen perusteella. Heidät tuomittiin vuosien vankeuteen reilun vuoden kuluttua rikoksesta.

Anastettu rahasumma oli tuomion mukaan 245 000 markkaa.

^Vuonna 1994 pankkiryöstöbuumi oli Pohjois-Karjalassa ehkä kuumimmillaan.

Niinivaaran SYP ryöstettiin jopa kahdesti. Marraskuussa Karjalainen uutisoi, että SYP:n ryöstö oli jo kymmenes raharyöstö samana vuonna Pohjois-Karjalassa.

Asiasta kohuttiin lehden mielipidepalstoilla ja asiantuntijoita haastateltiin rikosbuumin syistä.

Tämän vilkkaan vuoden jälkeen lähtivät kuitenkin ryöstöluvut laskemaan.

^1990-luvun alun jälkeen pankkiryöstöt ovat Suomessa vähentyneet huomattavasti. 2000-luvulla ne ovat jo muuttuneet harvinaisuuksiksi.

Kari Haakana kertoo kirjassaan Tämä on ryöstö! Suomalaiset pankkiryöstöt, että syyt ryöstöjen katoamiseen tilastoista ovat selviä.

– Kattava videovalvonta, aikaviivelukot ja mahdollisimmat pienet käteismäärät kassoilla tekivät ryöstöistä korkean riskin ja pienen hyödyn operaatioita, Haakana kirjoittaa.

^Asiaan saattoi vaikuttaa myös yhteiskunnallinen muutos.

Ensin 90-luvun lama helpotti ja työttömyys laski. Sitten astui kuvaan digitalisaatio.

Pankkikonttoreiden määrä laski, eikä käteistä enää säilytetty konttoreissa entiseen tapaan.

Tämän päivän suomalaisia pankkiryöstöjä ovat erilaiset sähköposti- ja tekstiviestihuijaukset, joilla pankkien käyttäjiä pyritään saamaan luovuttamaan tunnuksensa voroille.

Lähteet: Kaiku Digiarkisto, Kari Haakana: Tämä on ryöstö! Suomalaiset pankkiryöstöt (2024)