Kolme vuotta raittiina olleelle Tuomas Rajalalle, 39, Joensuusta on muodostunut kotikaupunki – hän opiskelee nyt lähihoitajaksi

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisen verkkosivuilla 20.7.2024.

Kummisetä-elokuvan Vito Corleone katselee seinätaulusta, kun Tuomas Rajala, 39, laittaa kahvin tippumaan. Olemme Rajalan kodissa Joensuussa.

Rajala istahtaa sohvalle ja asettaa pöydälle kolme kahvikuppia. Yhden itselleen, toisen toimittajalle ja kolmannen asumisen ohjaajalleen Aino Heinoselle.

^Jos Tuomas Rajalalta olisi kysytty viisi vuotta sitten, missä hän on tänään, ei hän olisi osannut vastata kysymykseen. Ei hän ainakaan olisi osannut kuvitella opiskelevansa lähihoitajaksi Joensuussa ja asuvansa siistissä, turvallisessa kodissa.

– Luultavasti olisin miettinyt silloin, että on ihme, jos olen vielä parin vuoden päästä elossa, Rajala sanoo.

Tuomas Rajalalla on pitkä ja rankka päihdehistoria. Nyt Rajala on ollut kolme vuotta kuivilla. Saman ajan hän on asunut Joensuussa, jonne hän muutti päihdekuntoutusta tarjoavasta Kostamokodista.

Koko kolmen vuoden ajan Rajalan luona ovat käyneet säännöllisesti Siun soten asumisen ohjaajat. Toinen heistä on kahvia sohvalla siemaileva Aino Heinonen.

^Syntyjään Rajala on Helsingistä, mutta kolmevuotiaana hän muutti Keski-Suomeen. Päihteet tulivat osaksi Tuomas Rajalan elämää hänen ollessa teini-ikäinen.

Elämä on kuljettanut Rajalaa ympäri Suomea. Viimeisinä vuosinaan ennen raitistumistaan Rajala asui Vantaalla. Katkaisuhoidoissa hän kerkesi käydä lukuisia kertoja. Joensuussa Rajala kerkesi olla hoidossa viisi kertaa, ennen viimeisintä reissuaan kolme vuotta sitten.

– Ajattelin silloin, että olisi varmaan järkevintä muuttaa täysin uuteen paikkaan ja jättää vanhat kuviot taakse. Alussa ajatukseni oli asua täällä sen aikaa, että saan asiani järjestykseen ja raittiudesta kiinni.

– Nyt Joensuusta on tullut minulle kotikaupunki. Elämäni on muotoutunut tänne.

– Olen saanut tutustua moniin ihmisiin, joista tullut minulle tärkeäitä tukijoita ja ystäviä.

Nimettömien narkomaanien eli NA-ryhmän vertaistukiryhmät ovat olleet tärkeä tuki Rajalan raittiudelle. Toiseksi tärkeäksi konkreettiseksi tekijäksi hän nostaa Siun soten asumisen ohjauksen.

^Kuinka asumisen ohjaus on Rajalaa auttanut?

Tuomas Rajala kertoo monien elämisen perustaitojen olleen hukassa vuosikymmenten päihdehistorian vuoksi. Esimerkiksi virastoasioiden hoitaminen on ollut hänelle aina vaikeaa.

Ohjauskäyntien määrä on Rajalan mukaan vaihdellut kolmen vuoden aikana. Aluksi käyntejä oli tiheämmin, haastavimpina hetkinä kolmekin kertaa viikossa.

– Ensimmäinen tiukka paikka oli, kun muutin omaan asuntoon Joensuuhun. Menin kämppään, jossa ei ollut paljon mitään.

– Mietin, että tässä sitä ollaan ja pitäisi opetella elämään 36-vuotiaana. Ei minulla ollut mitään hajua, kuinka selvinpäin eletään.

Aiemmilla kerroilla Rajalan raittiudet olivat kestäneet maksimissaan jokusen kuukauden.

– Kova stressi sekä pelko siitä, kuinka tätä elämää eletään, on saanut pakan aiemmilla kerroilla hajoamaan. Ei siinä ole kavereita tukena, koska kaikki ketä tunnet, käyttävät kamaa.

^{Tällä hetkellä} Rajalalla on ohjauskäyntejä noin kerran kuussa. Hän kertoo elämäntilanteensa olevan vakaa, eikä huolia tai murheita ole paljoa. Asumisen ohjausta Rajala kuvailee monipuolisemmaksi kuin hän olisi osannut kuvitella.

Alussa on ohjaus oli Rajalan mukaan hyvin konkreettista.

Rajala kertoo heidän ratkoneen yhdessä Aino Heinosen kanssa arkisen kuuloisia asioita, kuten mistä saadaan hommattua sänky ja muita uuteen kotiin tarvittavia tavaroita.

– Täytimme myös yhdessä Kelan-hakemuksia, hommasimme minulle bussikortin sekä selvitimme yhdessä mistä löytyy kuntosali. Nyt kun näihin perusasioihin ei enää tarvitse kiinnittää huomiota, niin ohjauskäynnit ovat enemmän keskusteluluontoisia, Tuomas Rajala kertoo.

^{Aino Heinonen} kertoo asumisen ohjauksen olevan yksi Siun soten työikäisille suuntaamista palveluista.

– Teemme asumisen ohjausta periaatteessa mihin tahansa asumismuotoon, mihin sitä tarvitaankaan. Kyseessä voi olla omistusasunnossakin asuva ihminen, siinä missä välivuokra-asuntoon muuttava koditon.

– Tuomaksen tapauksessa kuvio meni niin, että haastattelimme häntä päihdekuntoutuksen loppumetreillä, ja hänelle oli tarkoitus hakea tukiasuntoa. Tuomas oli kuitenkin saanut hommattua omatoimisesti vuokra-asunnon itselleen, mutta asumisen ohjaus päätettiin silti aloittaa suunnitellusti.

Heinosen mukaan vastaavat siirtymävaiheet ovat tyypillisiä tilanteita, jolloin asumisen ohjaus aloitetaan.

– Esimerkiksi laitoskuntouksen jälkeistä paluuta yhteiskuntaan voidaan loiventaa asumisen ohjauksen avulla. Palvelussamme on myös paljon asiakkaita, jotka ovat vapautuneet vankilasta tuetun asumisen piiriin.

Asumisen ohjauksen aluksi asiakkaan kanssa mietitään yhdessä tavoitteet.

– Kun aloitimme Tuomaksen kanssa, sovimme, että ihan aluksi on tärkeintä, että Tuomas keskittyy vain raittiina olemiseen. Meidän tehtävänämme oli huolehtia käytännön asioiden hoitumisesta, kuten siitä, että laskut tulevat maksetuksi.

– Tarkoitus ei tietenkään ole tehdä puolesta, mutta siinä vaiheessa kun elämä pitää rakentaa kokonaan uudestaan, on mielestäni vähintään kohtuullista, että ihminen voi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.

^Yksi asumisen ohjauksen tavoitteista on ohjauksen asteittainen keventäminen ja päättäminen siinä vaiheessa kun asiakas on valmis pärjäämään omillaan.

Myös Tuomas Rajalan kohdalla asumisen ohjaus päättyy aikanaan.

– Pelkäsin aluksi, että ohjaus päättyy kuin seinään, mutta onneksi niin ei ole käynyt. Vielä ei olla tehty päätöstä, kuinka kauan asumisen ohjaus kohdallani jatkuu.

Millaisia tavoitteita Tuomas Rajalalla itsellään on uuden elämän suhteen?

– Aluksi tavoitteenani oli vain pysyä raittiina ja saada elämästä sen näköistä, että siitä nauttii selvinpäin. Pelkäsin aluksi, että elämä raittiina on kamalan tylsää.

– Ensimmäiset puolitoistavuotta en tehnyt juurikaan muuta kuin käynyt NA-ryhmissä ja kuntosalilla sekä tutustuin uusiin ihmisiin. Rakensin itselleni raittiin elämän peruskiveä.

Aino Heinonen kertoo heillä olleen monia välitavoitteita. Yksi sellainen oli opetella tekemään ruokaa.

– Munakas taisi olla alussa Tuomaksen bravuuri, Heinonen muistelee.

– Myös pakastepitsaa tuli jossain vaiheessa syötyä melkoisen paljon. Opettelimme myös, kuinka saada rahat riittämään koko kuukaudeksi ja harjoittelimme kaupassa käymistä yhdessä, Tuomas Rajala sanoo.

^Nyt Rajala opiskelee lähihoitajaksi. Aiemmin hän kouluttautui kokemusasiantuntijaksi. Lähihoitajaopinnot hän aloitti syksyllä 2023. Ajatus hoitoalan opinnoista oli kytenyt Rajalan mielessä jo vuosia. Omien päihdekuntoutusjaksojen myötä, hän oli törmännyt moniin hoitajiin, joilla oli päihdetaustaa.

– Itse olen kokenut saaneeni heiltä sellaista apua ja tukea, jota en ole saanut muilta. Näiden kokemusten myötä mietin, että tuo voisi olla työtä, jota haluaisin tehdä kuiville päästyäni.

Opintojaan Rajala suorittaa oppisopimuksella Tervassalon päihdeklinikalla.

Omasta kodista on tullut Rajalle tärkeä paikka raittiuden myötä.

– Kun on elänyt elämää, missä asunto on ollut päihteiden käyttö -ja myyntiluukku, ei se ole tuntunut kodilta. Nyt koti on minulle turvallinen paikka, jossa viihdyn.

Rajalan tulevaisuuden tavoitteet ovat maltillisia.

– Toivon saavani raittiin ja hyvän elämä. Siihen kuuluu työ, josta pidän ja millä tulen toimeen. Myös jossain vaiheessa olisi kiva saada oma perhe.

– En haaveile omakotitalosta ja kalliista autosta. Olen oivaltanut, että onnellisuus tulee meidän sisältämme eikä ulkoisista asioista.