Facebookissa kansallispuistoja esittelevää ryhmää ylläpitävä Pepe Forsberg on lähimatkailija – Pohjois-Karjalassa hänellä on neljä suosikkikohdetta

Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Karjalaisessa 30.4.2023.

Teneriffan matkoille on omat kohderyhmänsä, mutta Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja ja Facebookin Kansallispuistot tutuiksi -ryhmän perustaja Pepe Forsberg kertoo, että kauniita kesälomakohteita löytyy myös läheltä.

Joskus niin läheltä, ettei niiden olemassaoloa enää muistakaan. Oman maakunnan hyville luontoretkeilykohteille voi tulla sokeaksi tai sitten niitä on vaikea löytää.

^{Korona-aikana} kotimaan luontoretkeily lisääntyi räjähdysmäisesti, eikä suosio tunnu Pepe Forsbergin mukaan hiipuvan. Pandemian seurauksena Kansallispuistot tutuiksi -ryhmän jäsenmäärä kasvoi ainakin 50 000. Nyt ryhmässä on jo yli 220 000 jäsentä.

– Meillä on täällä ainutlaatuinen luonto, jota ihmiset ovat oppineet arvostamaan. He ovat tavallaan palanneet juurille.

Facebook-ryhmässä on kaikenikäisiä ja kaikenlaisia matkailijoita. Teini-ikäiset muodostavat isompia retkeilyporukoita, ja vanhemmat kyselevät esteettömien retkeilyreittien perään. Yhdet vaeltavat viikkotolkulla, toiset tekevät päiväreissuja hotellilta.

– Päivätasolla hyväksyn ryhmään yhä yli sata jäsentä.

^{Pohjois-Karjalan} hyvistä retkikohteista Pepe Forsberg listaa kestosuosikki Kolin lisäksi Liperin Kotisalon, Valamon luostarin ja Heinäveden Karvion kanavan. Vaihtoehtoja löytyy päiväretkistä pidempiin reissuihin.

– Karvion kanavalla voi juuri tällä hetkellä tehdä telkkien kevätseurantaa. Valamossa voi kävellä vaikka luostarivaelluksen.

Pitkä matka ei ole Kainuuseenkaan, josta löytyy Tiilikkajärven kansallispuisto ja Hiidenportin kansallispuisto. Niissäkin luonto on jo heräillyt talven jälkeen.

– Hiidenportilla on muuten aikamoinen viirupöllöpopulaatio.

^{Jos kauemmaksi} haluaa lähteä, hyviä luontoretkeilykohteita löytyy esimerkiksi Salon lähistöltä Teijon kansallispuistosta.

– Siellä on Punassuo, jota kukaan ei oikein tiedä. Se on äärimmäisen hieno suo, jossa on paljon lintuja ja muuta.

Hän muistuttaa, ettei esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuisto ole vain Kiilopää eikä Pallas-Yllästunturin kansallispuisto pelkkä Hetta–Pallas-vaellusreitti. Isojen kansallispuistojen lisäksi on paljon muutakin nähtävää.

– Eihän UKK:ta pysty millään kerralla näkemään. Siellä on esimerkiksi Korvatunturin reitti, joka ei välttämättä ole kaikilla tiedossa.

Vähemmän tunnettuja kotimaan retkikohteita löytää Forsbergin mukaan helposti esimerkiksi luontoretkeilykirjoista, Luonnonperintösäätiön suojelualuelistauksesta ja alan Facebook-ryhmistä. Käyttäjät vinkkaavat niitä ahkerasti varsinkin Kansallispuistot tutuiksi -ryhmään.

Forsberg puuhailee parhaillaan myös televisio-ohjelmaa TapahtumaTV Eveo -kanavalle luonto-ohjelmaa. Myös siitä saa Forsbergin mukaan hyviä vinkkejä.

^{Kansallispuistot} ovat retkeilijöiden ikisuosikkeja, mutta tämän hetken retkeilytrendiksi Forsberg tunnistaa rauhan etsimisen ja suojelualueilla vierailemisen jokamiehen oikeuksilla.

– Aktiviteetit ovat myös isossa roolissa. Ihmiset haluavat kokeilla uusia keinoja retkeillä. Voi mennä sup-laudalla, melomalla, maastopyörällä tai talvivälineillä. Niitähän keksitään koko ajan uusia.

Tulevaisuudessa hän uskoo kestävän retkikulinarismin nostavan päätään. Jo nyt Forsbergille on tullut sosiaalisessa mediassa ja Youtubessa vastaan esimerkiksi tikkupullaa tekeviä ihmisiä.

– Ihmiset opettelevat tekemään aika pienistä ja Suomen luonnosta löytyvistä raaka-aineista nuotiopaikalla itse ruokaa.

^{Luontopolkujen} ja kansallispuistojen käyttöasteen lisääntyminen on tuonut tullessaan ikäviä lieveilmiöitä, kuten roskaamista. Forsbergin mukaan on silti parempi, että ihmisten retkeily keskittyy siihen tarkoitetuille alueille kuin leviää hallitsemattomasti suojeltuun luontoon.

– Suojelun kannalta on hyvä asia, että ihmisiä ohjataan reiteille. He myös pysyvät yleensä aika hyvin reiteillä.

Talvella retkeily luontokohteissa onnistuu joskus jopa paremmin ja vastuullisemmin kuin kesällä. Talvella retkeily ei nimittäin kuormita luontoa, koska kengän ja maan välissä on suojaavaa lunta.

– Olen jäänyt koukkuun liukulumikenkiin. Ei tarvita mitään hiihtolatuja, vaan voi vain lähteä painamaan vaikka jäälle tuosta noin vain.

Nuotiopaikkojen polttopuuhuollosta Forsberg antaa kiitosta, sillä sytykkeitä ja puita ei enää katkota tai revitä nuotioon ympäristöstä.

– Kansallispuisto on konseptina ihan mahtava. Reittejä on suurin piirtein prosentilla koko pinta-alasta, jos sitäkään. Kävijäkuorma on ohjattu tiettyihin pisteisiin.

^{Forsbergin henkilökohtaisia} suosikkikansallispuistoja ovat Urho Kekkosen kansallispuisto, Saaristonmeren kansallispuisto ja Kolin kansallispuisto.

– Sielläkin ratkaisee, että mihin menee. Kaikki haluavat huiputtaa Ukko-Kolin, mutta jos menee vaikka Mäkrävaaralle, niin alkaa jo tapahtua. Siinä saa pakaratkin kyytiä.

Hän muistuttaa, että Suomessa on 41 kansallispuistoa, ja jokainen niistä on saanut kansallispuistostatuksen sen takia, että niissä on jotain erikoista.

– Jos soittaisin bändissä, menisin kansallispuistoon tekemään musiikkivideon. Maisemat ovat niin mahtavat.

Katso myös nämä retkikohteet:

Hiidenvaaran perintömetsässä kulkee kahden kilometrin luontopolku, joka talvella vaatii lumikengät ja ehkä hieman sisua

Pyhäselän Rauanvaaralla kulkee lyhyt luontopolku, joka palkitsee kapuajan upealla maisemalla ja mäkiurheiluhistorian havinalla

Naurettavan lyhyt talvipolku vie maisemaan, jonka ei uskoisi olevan Pohjois-Karjalassa

Patvinsuo on erinomainen retkikohde yöpakkasten kovettamille huhtikuisille hangille – katso video kevätmaisemista