play

Raija Kivimetsää, 60, kutsutaan hortoilun äidiksi – "Elelen kesät Rääkkylässä Siiri-tätini kotitilalla ihanassa rikkaruohoparatiisissa"

Yhden roska on toisen aarre. Raija Kivimetsän pihapiirissä luonnonkasvit saavat kukkia ja kasvaa omaan tahtiinsa. "Silloin tällöin niitän, jotta hyvälaatuista kasvustoa riittäisi koko kesäksi."

Yhden roska on toisen aarre. Raija Kivimetsän pihapiirissä luonnonkasvit saavat kukkia ja kasvaa omaan tahtiinsa. "Silloin tällöin niitän, jotta hyvälaatuista kasvustoa riittäisi koko kesäksi." Kuva: Tanja Pekkarinen

Anne Piirainen

Raija Kivimetsän tilalla Rääkkylän Haapasalmella ei ajeta maanisen tarkasti nurmikkoa tai ahdistuta voikukan ja vuohenputken leviämisestä pihapiirissä. Päinvastoin, sillä molemmat kasvit kuuluvat Kivimetsän arkiruokavalioon.

– Tästä on 15 kilometriä lähimpään kauppaan, mutta hyvä jos kerran viikossa sinne viitsin ajaa. Saan kesäisin pihan tuntumasta ja lähimetsästä suurimman osan perusruoka-aineksistani.

Pihasta tarttuvat mukaan niin salaatti- kuin teeaineksetkin, metsästä löytyy sieniä, ja jälkiruoka kasvaa marjapensaissa tai omenapuissa.

– Asun kesäisin edesmenneen Siiri-tätini kotitilalla tällaisessa ihanassa rikkaruohoparatiisissa! Naapurit ovat jo tottuneet siihen, etten taistele vuohenputkikasvustoa vastaan vaan syön sen. Sanovat vain, että ilmankos olet niin laiha, kun syöt niin paljon ruohoja, naista huvittaa.

"Vietän kesäni nykyisin täällä Rääkkylässä ukkini jalanjälkiä seuraten. Talvet vietän puolisoni kanssa Englannissa tai  maailmalla matkustamalla."

"Vietän kesäni nykyisin täällä Rääkkylässä ukkini jalanjälkiä seuraten. Talvet vietän puolisoni kanssa Englannissa tai maailmalla matkustamalla." Kuva: Tanja Pekkarinen

Raija Kivimetsä on tunnettu luontoa ja luomua rakastava keruuyrttineuvoja, kasvilääkintään erikoistunut hyvinvointikouluttaja, luennoitsija, terveystoimittaja, tietokirjailija. Skaala on laaja.

– Vedän kursseja, verkkovalmennuksia, koulutuksia ja retriittejä sekä horta- ja hyvinvointimatkoja Kreikkaan.

Yksikään hortasta eli villivihannesten ja -yrttien keräämisestä kiinnostunut suomalainen ei ole voinut olla törmäämättä hänen nimeensä ja kasvoihinsa jotakin kautta.

Nykyään hortoilusta on tullut sekä trendikästä että aivan tavallisenkin kansan harrastus, mutta Kivimetsä oli aikoinaan reilut parikymmentä vuotta sitten ensimmäinen siitä laajemmin luennoinut asiantuntija. Häntä kutsutaankin näissä piireissä yleisesti "hortoilun äidiksi".

"Henkinen yhteys luontoon on aina ollut äärimmäisen tärkeää pienestä pitäen. Metsä on minulle turvapaikka."

"Henkinen yhteys luontoon on aina ollut äärimmäisen tärkeää pienestä pitäen. Metsä on minulle turvapaikka." Kuva: Tanja Pekkarinen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Haapasalmen tilan päärakennus on 1940-luvulla rakennettu perinteinen puutalo, jonka sammaloituneet kivirappuset ovat täynnä värikkäitä kukkaruukkuja.

Emäntä istuu pirtinpöydän äärellä ja muistelee lämmöllä isoisäänsä ja isäänsä. Molemmilla miehillä on ollut merkittävä vaikutus hänen elämänpolullaan ja ammatinvalinnoissaan.

– He välittivät minulle ylisukupolvisesti luonnonrakkautensa ja -kunnioituksensa, ja sitä kautta minäkin päädyin näihin hortahommiin. Ostin ja remontoin tämän talon yhdeksän vuotta sitten, ja se merkitsi minulle paljon enemmän kuin pelkkää fyysistä muuttoa. Ympyrä sulkeutui, seuraavaksi haluan palauttaa ukin henkisen perinnön suvulleni.

Idea oli pyörinyt mielessä jo useamman vuoden ajan, mutta arki, palkkatyö ja alaikäiset lapset määrittivät elämänvalintoja pitkään.

– Koin olevani vapaa heittäytymään hulluksi vapaana yrittäjänä vasta perhetilanteen sen aidosti salliessa.

"Päätin, että tänä kesänä raivaan kerrankin vapaata aikaa itselleni kaikista koulutuksista ja kirjaprojekteista." Kivimetsällä on tällä hetkellä työstön alla kaksi uutta teosta.

"Päätin, että tänä kesänä raivaan kerrankin vapaata aikaa itselleni kaikista koulutuksista ja kirjaprojekteista." Kivimetsällä on tällä hetkellä työstön alla kaksi uutta teosta. Kuva: Tanja Pekkarinen

Jos on tahtoa ja herkkyyttä kuunnella, moni kasvi kertoo meille pelkästään värähtelyllään, mihin käyttötarkoitukseen se soveltuu.
Raija Kivimetsä

Taustalla on ollut myös Kivimetsän mukaan pitkä henkinen kasvuprosessi. Hän puhuu universumin energiasta, joka opastaa ja kuljettaa eteenpäin juuri oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan.

Älä yritä uida vastavirtaan vaan hyödynnä veden liike, se kantaa.

– Isäni oli eränkävijä, ja hän opetti meille siskoksille luontotaitoja. Ukkini taas oli tarinankertoja ja itseoppinut kasveja sekä loitsuja hyödyntänyt kansanparantaja. Hän hoiti aikanaan sekä ihmisiä että eläimiä.

– Ukkihan se vakavasti sairastuneen isänikin hoiti kuntoon. Minun olemassaoloni on siis moninkertaisesti hänen ansiotaan.

Parantajan otteet mies omaksui vain kulkemalla luonnossa, kuuntelemalla ja aistimalla sitä mieli ja sydän avoimina. Vanha kansa osasi muutenkin lukea ja seurata luonnonrytmejä niitä arjessa hyödyntäen.

Kivimetsä noudattaa itsekin kuukalenterin oppeja ja kiertoa.

– Ja nyt minä kuljen sananmukaisesti samoilla kunnailla kasvinkeruussa kuin ukkikin aikoineen. Siitä tulee ihana ja turvallinen tunne.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Hän: Raija Kivimetsä
  • 60-vuotias, syntynyt ja viettänyt osan lapsuuttaan Joensuussa.

  • Perheeseen kuuluvat 28- ja 30-vuotiaat tyttäret sekä miesystävä.

  • Koulutukseltaan filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1990. Keruutuoteneuvojan ja yrttiterapeutin koulutusta Suomessa, Yhdysvalloissa ja Englannissa.

  • Asunut vuosia ulkomailla, muun muassa viisi vuotta Lontoossa, jossa toimi BBC:n radiotoimittajana ja kahdessa paikallisessa julkaisuyhtiössä. Työskenteli 14 vuoden ajan Kunto Plus -lehden vastaavana toimittajana.

  • Perusti vuonna 2007 oman yrityksen, jonka palvelut jakaantuvat kolmeen kokonaisuuteen: villiyrttikoulutukset ja räätälöidyt hyvinvointimatkat, stressinhallintaan ja aivojen hyvinvointiin liittyvä opetustoiminta sekä konsultointi viestinnän sisällöntuotannossa.

  • Julkaissut kahdeksan kirjaa villiyrteistä sekä aivoterveydestä ja niiden hyödyntämisestä ihmisen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Työn alla on tällä hetkellä kaksi uutta teosta.

  • Viettää nykyisen puolisonsa kanssa talvet joko tämän kotimaassa Englannissa tai laajasti ympäri maailmaa matkustellen ja kirjoittaen kirjoja.

  • Harrastaa lukemista, kokkausta, musiikkia ja tanssimista.

Villivihanneksia tulee kerätä vain puhtailta paikoilta ja mieluiten kuivalla säällä. Jos et varmuudella tunnista kasvia, älä myöskään kerää tai syö sitä.

Villivihanneksia tulee kerätä vain puhtailta paikoilta ja mieluiten kuivalla säällä. Jos et varmuudella tunnista kasvia, älä myöskään kerää tai syö sitä. Kuva: Tanja Pekkarinen

Kivimetsällä tuntuu olevan yhtä aikaa pää kevyessä yläpilvessä ja jalat vankasti maan pinnalla.

– Jos on tahtoa ja herkkyyttä kuunnella, moni kasvi kertoo meille pelkästään värähtelyllään, mihin käyttötarkoitukseen se soveltuu. Tämä vaatii tietysti myös käytännössä kasvien tunnistamisen opettelua ja pitkään niiden kanssa elämistä.

Jos et tiedä, mitä voi turvallisesti kerätä, jätä keräämättä.

Uskallus puhua avoimesti kasvien ja luonnon henkisestä ulottuvuudesta on vuosien myötä vahvistunut.

– Virallisen lääketieteen puolella on paljon ennakkoluuloja tätä tasoa kohtaan. Asiaan uskovat kliinisen puolen ammattilaiset ammutaan nopeasti työ- ja tutkijayhteisössä alas, jos he uskaltavat tunnustaa huomioivansa myös tämän puolen ihmisiä hoitaessaan.

Korona opetti Kivimetsän mukaan kantapään kautta ihmiskunnalle, ettei luontoa voi hallita. Se on maailman sulkemisen lisäksi myös avannut sitä uudella tavalla.

– Pandemia sai ihmiset kaipaamaan kaiken pelon keskellä toisenlaista todellisuutta, joka jotenkin aidosti auttaisi ja koskettaisi. Kaikki meni yhtäkkiä palasiksi, eikä entiseen ollut paluuta. Löysimme uudelleen herkistävän luontoyhteyden, olen nähnyt paljon aivan uusia kasvoja kursseillani.

Nainen hymähtää, että ihmiset suorittavat nykyään elämää ja jopa luontoakin.

– Kvartaalitalouden iankaikkisesta kasvusta on tehty pyhä mantra ja meille yritetään uskotella, että mikään ei riitä. Kyllä riittää, vähemmän on aidosti enemmän!

"Vannoutuneet hortoilijat odottavat vesi kielellä joka kevät sitä, että vuohenputken versot puskevat maasta esiin! Se on klassikko ja erinomainen salaattikasvi."

"Vannoutuneet hortoilijat odottavat vesi kielellä joka kevät sitä, että vuohenputken versot puskevat maasta esiin! Se on klassikko ja erinomainen salaattikasvi." Kuva: Tanja Pekkarinen

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Palataanpa vielä konkreettisesti kasveihin.

– Elämme levottomia aikoja. Ruoan hinta on noussut valtavasti ja sanotaan, ettei ihmisillä ole enää varaa syödä terveellisesti. Horta on tähänkin loistava ratkaisu: helppoa, halpaa ja äärimmäisen ravinnerikasta lähiluomuruokaa. Ultraprosessoitu ruokahan on täynnä tyhjää!

Kivimetsä kuivaa paljon villiyrttejä ja -vihanneksia. Niiden säilyvyyteen eivät sähkökatkokset vaikuta mitenkään. Tuoreruokaa hän kerää pihaltaan päivittäin ja lähtee vierailun päätteeksi näyttämään, mitä kaikkea ihan muutaman kymmenen metrin sisältä löytyykään.

Siivilään kerääntyy poimulehtiä, vuohenputkea, voikukanlehtiä ja siankärsämöä.

– Taidan tehdä lempiruokaani hortamunakasta. Heitän sekaan mitä sattuu mieli tekemään. Kananmunat saan tästä läheltä, kaikki muu otetaan täältä pihalta.

Koriin on kerääntynyt lounasta varten poimulehden, siankärsämön, vuohenputken ja voikukan lehtiä.

Koriin on kerääntynyt lounasta varten poimulehden, siankärsämön, vuohenputken ja voikukan lehtiä. Kuva: Tanja Pekkarinen

Raija Kivimetsän pari nopeaa kasvivinkkiä:

Poimulehti

Kokeile poimulehtiteetä erilaisiin vatsavaivoihin. Kasvi rauhoittaa ja laukaisee vatsan kouristuksia.

Lisää 3 teelusikkaa kuivattua poimulehteä mukilliseen kiehuvan kuuma vettä. Hauduta 10–15 minuuttia, makeuta halutessasi luomuhunajalla ja juo.

Voikukka

Väsynyt, kasvot turvoksissa tai finnit rehottavat? Kokeile luomukohotusta ja -puhdistusta.

Laita muutama iso voikukanlehti kasvoillesi, kun menet saunaan. Saunan lämpö saa kuona-aineet liikkeelle ja nesteen virtaamaan. Voikukan lehdet tehostavat vaikutusta ja lopputuloksena on raikkaampi ja puhtaampi iho.

Piharatamo

Jos saat hyönteisen piston, rakon tai mustelman, turvaudu piharatamoon.

Raaputa puhtaan piharatamonlehden pinta rikki ja aseta lehti kipeään kohtaan mielellään vartin ajaksi. Kutina, kirvely ja kipu lievittyvät.

Teippaa iso piharatamonlehti kantapäihin, kun lähdet patikoimaan tai treenaat maratonille. Näin ehkäiset kipeät rakot.

Lähde: Raija Kivimetsä, Hurmaava horta – ruokaa ja rohtoja villiyrtistä

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi