play

Pohjois-Karjalassa pelastuslaitosta kutsutaan jälleen turhaan apuun, kun tulisija työntää savut sisään – Toimi lämmityskauden alussa näin

Ensimmäinen lämmityskerta kesän jälkeen vaatii aikaa ja malttia. Tulta vahditaan syttyttämisen jälkeen puolen tunnin ajan ja varmistetaan, ettei hormiin synny ilmalukkoa.

Ensimmäinen lämmityskerta kesän jälkeen vaatii aikaa ja malttia. Tulta vahditaan syttyttämisen jälkeen puolen tunnin ajan ja varmistetaan, ettei hormiin synny ilmalukkoa. Kuva: Mikko Makkonen

Anni Rodriguez

Monessa taloudessa viritellään näinä päivinä kesän jälkeen ensimmäisiä tulia leivinuuniin tai takkaan. Riskinä on, ettei hormi lähde pitkän tauon jälkeen vetämään, sillä muurattu hormi on nyt märkä. Pahimmillaan sankat savut marinoivat koko talon.

Lämmityskauden alku näkyy myös pelastuslaitoksella. Tämän viikon tiistaina Pohjois-Karjalan pelastuslaitos sai yhteensä kuusi tehtävää, jotka kaikki liittyivät tulisijan sisälle savuttamiseen.

Alla ohjeet siihen, kuinka saat hormin varmemmin vetämään - ja mitä tehdä, jos kaikki ei menekään kuin Strömsössä.

Alla oleva juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 6.9.2020.

Kun uuni työntää savut sisään kesän jälkeen, moni kutsuu palokunnan apuun

Paloinsinööri Ville Leinonen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta antaa neuvot siihen, kuinka tulisijan saa vetämään kerralla.

 1. Avaa pelti useita päiviä ennen lämmitystä.

Lämmityskauden aloittamista tulisi ennakoida sen verran, että pellin ehtisi avata useita päiviä, jopa viikon ennen ensilämmitystä. Pellin avaaminen luo ilmavirtaa hormiin.

– Pellin ei tarvitse olla tässä vaiheessa vielä täysin auki, mutta jonkin verran.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Osa arkailee pellin pitämistä auki päivätolkulla siksi, että periaatteessa sinne voi sinä aikana tulla kutsumattomia vieraita kuten lintu tai lepakko.

– Suo siellä, vetelä täällä, Leinonen toteaa tähän.

Pelti kannattaa avata useita päiviä ennen ensimmäistä lämmityskertaa.

Pelti kannattaa avata useita päiviä ennen ensimmäistä lämmityskertaa.

2. Hormia täytyy lämmittää ennen tulien virittämistä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tässä voi käyttää apuna vaikkapa hiustenkuivaajaa, ulkoroihua tai kynttilää. Tämän tehtävänä on lämmittää hormia.

Toinen vaihtoehto on tehdä pienen pienet tulet tulipesään.

– Jos haluaa tehdä viimeisen päälle, voi laittaa kuumailmapuhaltimen puhaltamaan nuohousluukusta sisään.

Hormia voi lämmittää tekemällä alkuun vain pienet tulet.

Hormia voi lämmittää tekemällä alkuun vain pienet tulet.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

3. Kun lämmitys alkaa, uunia vahditaan puolen tunnin ajan.

Lämmityksen alkaessa muuratussa hormissa oleva kosteus tulee hormin pintaan. Kun savukaasu lähtee lämmittämään hormia, veto on aluksi ihan hyvä. Mutta kun hormi lämpeää, hormin rakenteen kosteus lähtee siirtymään hormin sisään. Jossakin vaiheessa voi tämän vuoksi muodostua ilmalukko.

Vedon heikkeneminen tapahtuu ensimmäisen puolen tunnin aikana. Tämän vuoksi on tärkeää pitää aluksi pientä tulta ja vahtia sitä. Ville Leinonen lupaa, että jos hormi vetää hyvin vielä puolen tunnin päästäkin, ollaan jo voiton puolella.

Jos ilmalukko meinaa muodostua, avataan uunin luukku kokonaan ja tehostetaan näin ilman saantia ja vetoa. Myös kuumailmapuhaltimen voi tässä vaiheessa ottaa vielä avuksi ja työntää kuumaa ilmaa uunin ilmanottoaukoista.

Tuntuu niin hullulta, että ihmiset luulevat että me tultaisiin ja pelastettaisiin tilanne.
Ville Leinonen

4. Jos savut tulevat silti sisälle...

Jokaisen uuninlämmittäjän tulee varautua siihen, että lämmityspuuhissa voi käydä niinkin, että savut tulevat sisälle. Kannattaakin etukäteen miettiä, kuinka siinä tilanteessa toimii.

– Uunista kaikki luukut paitsi pellit kiinni, ja kaikki mahdolliset ovet ja ikkunat talosta auki, on Leinosen ohje.

Ikkunat voi tarvittaessa avata kokonaan kuten ikkunoita pestessä tehdään, ei vain tuuletusluukkuja.

5. Pelastuslaitokselle ei ole yleensä tarvetta soittaa.

Lämmityskauden alkaessa pelastuslaitos saa Pohjois-Karjalassakin päivittäin tehtävän, joka liittyy siihen että uuni on työntänyt savut sisälle taloon.

– Niitä tehtäviä on todella paljon ja suurin osa niistä ei vaatisi pelastuslaitosta.

Pelastuslaitoksen konstit kun eivät ole sen kummemmat kuin asukkaan omatkaan: he tulevat paikalle ja avaavat ovet ja ikkunat.

–  Tuntuu niin hullulta, että ihmiset luulevat että me tultaisiin ja pelastettaisiin tilanne. Ei se mene niin. Ihmiset yleensä osaavat myös itse avata ovet ja ikkunat, Leinonen sanoo suoraan.

Pelastuslaitos ei esimerkiksi tee itse hormille mitään. Savutuulettimellakin on Leinosen mukaan merkitystä vain silloin, jos uunin luukku on täynnä poltettavaa tavaraa ja tilanne pitkittyy ja savun määrä vain lisääntyy sen vuoksi.

 – Meistä ei oikeasti ole näissä tilanteissa paljoa apua. Ihmisen oma apu on paljon nopeampi.

Leinonen myöntää, että savustustapauksia voi käydä kenelle tahansa, myös asiantuntijoille.

– Välillä itsellekin käy se moka, ettei tulta tule vahdittua riittävän kauaa, ja jonkinlainen pöllähdys pääsee tapahtumaan.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi