Ylä-Karjala vieraili Valtimon terveysasemalla, jota uhkaa lopettaminen Siun soten muutosten myötä – "Surettaa tosi paljon"

Perjantaisena aamuna ovi käy tiuhaan Valtimon terveysasemalla. Odotushuoneessa istuu viitisen asiakasta odottamassa vuoroaan joko laboratorioon, hoitajalle tai lääkärille.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Ylä-Karjala-lehdessä.

– Mikäs sinulle on sattunut? Jorma Hiltunen tiedustelee pikkurilli paketissa tulleelta Keijo Suhoselta.

– Kaaduin, ja pikkurilli jäi alle. Ensimmäinen nivel murtui, Suhonen kertoo.

Viikkoa aiemmin Pohjois-Karjalan hyvinvointialue julkaisi ensimmäiset luonnokset tulevasta palvelurakenteesta eli siitä, miten, missä ja millaisia palveluja kunnissa järjestetään tulevaisuudessa. Kolmesta vaihtoehdosta yhdessä Valtimolle esitetään pelkästään liikkuvia palveluja, kahdessa ei niitäkään.

Uhkakuvat Valtimon terveysaseman lopettamisesta hirvittävät molempia miehiä. Hiltuselle palvelu on tullut erityisen tärkeäksi syöpähoitojen aikana, kun säännöllistä käyntiä tulee terveysasemalle useita kertoja kuukaudessa. Nyt hän tuli injektion pistoon.

– Yhdessä vaiheessa eivät jalat kantaneet, enkä pystynyt ajamaan autolla neljään kuukauteen. Silloin pääsin ystävän kyydillä, mutta Nurmekseen onkin kyytiä vaikeampi saada, hän pohtii.

Taksiyrittäjänä toimiva Suhonen huomauttaa, ettei nykyisin Nurmeksen terveysasemalle pääse välttämättä edes taksilla. Paikalliset yrittäjät ovat yleensä päivät kiinni Joensuun ja Kuopion Kela-matkoilla.

– Epäilen, onko yhtään autoa nytkään Valtimolla. Tästä syntyy vielä melkoinen ongelma tulevaisuudessa, sillä me yrittäjät ollaan 60:n ja kuoleman välissä eikä alalle saa enää renkejä tai yrittäjiä, Suhonen sanoo.

^{Sekä Keijo} Suhonen että Jorma Hiltunen pitävät laboratorion palveluita tärkeimpänä. He myös kehuvat terveysaseman henkilökuntaa ”täydeksi kympiksi” – ystävälliseksi ja osaavaksi.

Vaikka pienten terveysasemien vähentämistä perustellaan niiden haavoittuvuudella, Hiltunen sanoo, ettei häneltä ole kertaakaan kahden vuoden aikana peruttu varattua aikaa.

– Palvelu toimii tosi hyvin, ei ole tarvinnut jonottaakaan.

Liikkuvista palveluista hän tuumaa, että se olisi suuri helpotus verrattuna siihen, ettei olisi mitään.

– Mutta sattuisivatko palvelut omien hoitojen kannalta oikeaan aikaan? hän miettii ja toivoo, että palveluja olisi riittävän usein tarjoilla.

^Valtimon pitäjällä asuva kaupunginvaltuutettu Arto Siira astuu ulos laboratorion huoneesta hyväntuulisena.

– Täällähän on tuttuja, hän tuumaa katsellessaan ympärilleen ja toteaakin, että niinhän niitä on joka kerta.

Siira pohtii, että varsinkin huonokuntoisille valtimolaisille terveyspalvelujen menettäminen olisi tosi iso juttu. Jos siihen mentäisiin, hän esittää jonkinlaista kimppakuljetusta Nurmeksen palveluihin.

Pirkko Ratilainen istahtaa odotuspenkille eikä kauan ehdi odottamaan laboratorioon, vaikka saapuikin etuajassa.

– Olen siitä onnekkaassa asemassa, ettei minun ole tarvinnut näitä palveluja käyttää ja lisäksi ajan vielä autoa. Asun kuitenkin Rasimäellä, joten sieltä olisi kyllä tosi pitkä matka lähteä Nurmekseen asioimaan, hän harmittelee ja miettii, kauanko kykenee autolla ajamaan.

– Jospa sitä sitten naapurilta tai ystävältä saisi kyytiä.

Verinäytteen Ratilaiselta ottaa sijaisena toimiva bioanalyytikko Eeva Hampinen. Hän kertoo, että tarvetta laboratoriolle kyllä on, sillä usein kaikki viikon laboratorioajat ovat varattuja. Niitä on tarjolla kahdesti viikossa kolmen tunnin ajan. Laboratoriossa otetaan myös sydänfilmiä.

– Harvoin meillä on vajaita päiviä, Hampinen tuumaa.

Anja Kortelainen saapuu suoraan fysioterapeutilta käytävän toisesta päästä hoitajan vastaanotolle säärihaavan hoitoon. Käyntiä terveysasemalle on viime aikoina riittänyt, sillä hän joutuu haavanhoidon lisäksi käymään säännöllisesti verikokeissa.

– Ajatella, kuinka monta kertaa olisin joutunut ajamaan Nurmekseen joulukuusta lähtien, hän pohtii ja kertoo miehen toimivan kuskina.

^{Kortelaiselle} uutinen terveysaseman lopettamisuhasta herätti ajatuksia viimeistenkin palvelujen viemisestä, ja hän pohtii, olisivatko palvelut säilyneet ilman kuntaliitosta. Kortelaiselle kelpaisivat hyvin myös liikkuvat palvelut, kunhan tarvitseman palvelun saisi. Tärkeimpänä hän pitää laboratorion palveluita.

– Mutta sitten hyvät rakennukset jäisivät hukkakäyttöön, hän miettii.

Kortelaista hoitava hoitaja toteaa, että pelko terveysaseman lopettamisesta on ollut ilmassa jo pidemmän aikaa. Hän harmittelee tilannetta asiakkaidensa puolesta, ei niinkään itsensä, sillä ”hoitajille kyllä töitä löytyy”.

– Surettaahan se, surettaa tosi paljon.

Hänen mukaansa hoitohenkilökunnalla ei ole mitään innostusta lähteä toteuttamaan liikkuvia palveluja. Hän pohtii huoneessa piipahtavan kollegansa kanssa, että huonoin vaihtoehto olisi palveluauto, jossa todennäköisesti työergonomia kärsisi ja potilaat joutuisivat jonottamaan ulkona.

– Jos tämä jää siihen, että jatketaan näin vielä muutama vuosi, niin kuka haluaa jäädä sellaiseen työpaikkaan roikkumaan? Ainakin minä olen lähdössä aikaisemmin, hoitaja miettii.

^{Jokikyläläinen} Olavi Tuomola astuu terveysaseman ovesta sisään ja miettii ääneen, että pitäisiköhän jonnekin ilmoittautua. Hän on käymässä Valtimon terveysasemalla ensimmäistä kertaa.

– Kun lääkärin aikaa tarjottiin täältä, jäin kyllä suu auki, ai että Valtimolle. Ajattelin sitten, että sama kai se on, missä sitä käy, hän toteaa.

Valtimolta tarjottu aika oli lähin mahdollinen, ja sitäkin piti odottaa toista kuukautta.

Tuomolaakin harmittavat uhkakuvat Valtimon terveyspalveluista, vaikkei paikallinen olekaan.

– Ei oikein hyvältä kuullosta. Puukarin perukoilta tulee Nurmekseen matkaa ja kustannuksiakin. Onko mitään järkeä lähteä vanhuksia raahaamaan? hän miettii.

Tuomolaa ennen vastaanotolle kutsutaan vielä toinen nurmeslainen, joka on ajellut yli 50 kilometrin matkan Saramon perukoilta.

^{Lääkärinvastaanottoa} pitävä Jari Koponen kertoo, että nurmeslaisia asiakkaita sattuu yleensä ainakin yksi päivään. Siun sotessa asiakkaat ovat jo vuosia saaneet varata ajan miltä tahansa terveysasemalta, ja valtimolaisiakin käy paljon Nurmeksen terveysasemalla. Kevään uusi ilmiö Valtimolla ovat olleet myös juukalaiset ja lieksalaiset asiakkaat, jotka tulevat lääkäripulan vuoksi.

Sisätauteihin erikoistuneelle lääkärille on aina tullut potilaita muistakin kunnista erikoistumisalan perässä.

– Täällä käy sydänpotilaita, sydänsairaita ja reumaatikkoja erikoisalaa liipaten, Koponen kertoo.

^{Jari Koponen} toivoo valtimolaisten puolesta, että lääkärin ja hoitajien palvelut säilyisivät pitäjässä. Kulkemisongelman lisäksi hän huomauttaa, että Valtimolla palvelut on pystytty hoitamaan erityisen joustavasti.

– Täällä on hyvin taitavat hoitajat, jotka pystyvät hoitamaan paljon asioita omin päin. Hyvin moni ongelma ratkeaa vain täällä pistäytymällä, en usko, että muualla sujuu yhtä joustavasti, hän tuo esille pienen yksikön hyötyjä.

Koponen kertoo, että tänä keväänä on muualta tulleilta uusilta asiakkailta tullut spontaaneja kehuja.

– Sanovat tätä ihanan rauhalliseksi paikaksi, että täällä oli kiva käydä. Varmasti verrattuna isompiin päivystyspisteisiin tämä on kuin vanhainkoti.

Hoitajapula ei vaivaa, mutta sijaisjärjestelyissä on haavoittuvuutta

Valtimolla hoitajien ja lääkärin vastaanotoilta saa käytännössä samat palvelut kuin muiltakin terveysasemilta. Vain röntgenkuvaus ja kipsaaminen eivät onnistu, mutta muuten kaikki haavanhoidot, korvanhuuhtelut, injektiot, rautainfuusiot, flunssapotilaat ja erilaiset kontrollit esimerkiksi diabetes- ja astmapotilaille hoituvat.

Kiireettömien palvelujen lisäksi hoitajat tarjoavat päivystysmäistä kiirevastaanottoa, jonne on kuitenkin varattava aika – vaikkakaan ketään ei ole koskaan hätyytetty pois.

– Tarve on aika vaihtelevaa. Jotkut päivät ovat todella täysiä ja toiset hiukan rauhallisempia, kertoo Nurmeksen ja Valtimon terveysasemien osastonhoitaja Karoliina Laitinen.

Laitisen mukaan hoitajatilanne on ollut Valtimolla tähän asti hyvä avopuolella. Jopa niin hyvä, ettei tänä vuonna tarvitse tehdä hoitajan vastaanotolla kesäsulkua niin kuin lääkärin vastaanotolla ja laboratoriossa. Tilanne on ristiriitainen siihen nähden, että hyvinvointialue perustelee lähipalvelujen karsimista juurikin hoitajapulalla.

– Toki akuuteissa tilanteissa sijaisten saatavuus on huonoa, joten tilanne on haavoittuva. Tälle kesälle on kuitenkin saatu sijaiset, hän iloitsee.

Lääkäri tarjoaa puolestaan vain kiireetöntä vastaanottoa kolmena päivänä viikossa. Sijaisapua ei ole tarjolla Nurmestakin vaivaavan lääkäripulan vuoksi, joten Valtimon lääkärin poissaolot tietävät asiakasaikojen siirtämisiä.

– Aiemmin on sijaistettu Valtimon lääkäriä pidemmissä lomissa, mutta tällä hetkellä siihen ei pystytä, kertoo ylilääkäri Jyri Ilen.

^Valtimon terveysasemalta saa liudan muitakin palveluja hoitajien ja lääkärin vastaanoton lisäksi. Yksi tärkeimmistä lienee neuvolapalvelut. Valtimolla on oma terveydenhoitaja, joka työskentelee sekä neuvolassa että koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.

Terveydenhoitajan poissaolotilanteissa aikoja voidaan joutua siirtämään tai ohjaamaan asiakkaita Nurmeksen terveydenhoitajille.

– Kesäisin on ollut jonkin aikaa sulkuja, mutta tarvekin on silloin vähäisempi koululaisten lomien vuoksi, kertoo neuvola-, koulu-, ja opiskelijaterveydenhuollon osastonhoitaja Riitta Väyrynen.

Väyrysen mukaan pidemmät poissaolot voisivat koitua ongelmaksi, sillä hyvinvointialueen sijaisresurssi ei ole riittävä.

– Pohjoisen alueen kunnissa näitä pyritään järjestämään paikallisilla järjestelyillä.

Terveydenhoitajan lisäksi lääkäri käy Nurmeksesta pitämässä vastaanottoa neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa noin kerran kuukaudessa.

Valtimon terveysasemalla työskentelee myös oma fysioterapeutti. Hän tekee pääosin kotikuntoutusta mutta pitää myös terapeuttisen harjoittelun ryhmiä, avovastaanottoa ja apuvälinepalvelua. Poissaolot korvataan mahdollisuuksien mukaan sisäisellä sijaisella.

– Meillä ei ole ollut samanlaista henkilöstövajetta kuin yleisesti hoitopuolella, kertoo pohjoisen alueen palveluesihenkilö Ulla Hyvönen.

Valtimolla käy myös tarpeen mukaan toimintaterapeutti tiettyinä päivinä viikossa Nurmeksen terveysasemalta.

^{Mielenterveys-} ja päihdepalvelut tuotetaan Valtimolle jo nyt liikkuvana palveluna. Nurmeksen terveysaseman kuntoutuksen kolme työntekijää käyvät vuorotellen pitämässä Valtimolla vastaanottoa kerran viikossa ja tekevät tarvittaessa myös kotikäyntejä. Järjestely ei ole kovin haavoittuva.

– Pyritään, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus tehdä töitä siellä, koska he joutuvat kuitenkin sijaistamaan lomissa ja muissa poissaoloissa. On sitten valmiutta kenen tahansa lähteä, kertoo mielenterveys- ja päihdepalvelujen osastonhoitaja Teija Pyykkö.

Niin ikään perhe- ja sosiaalipalveluja tuodaan Valtimolle liikkuvina palveluina Nurmeksesta. Palveluja tuodaan terveysasemalle tarpeen mukaan.

– Palveluja viedään myös asiakkaan arkiympäristöön, kertoo palvelujohtaja Erja Nevalainen ja heittää esimerkiksi perhetyön ja tukihenkilötoiminnan.