play

Kiteen Puhoksen bioterminaalin työt ovat käynnissä – Uusiakin suunnitelmia jo olemassa

Maansiirtotyöt ovat parhaillaan käynnissä Puhoksen tulevalla bioterminaalialueella.

Maansiirtotyöt ovat parhaillaan käynnissä Puhoksen tulevalla bioterminaalialueella. Kuva: Heli Sallinen

Heli Sallinen

Kiteen bio- ja puuterminaalin rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa Puhoksen teollisuusalueella.

Investointihankkeen toimenpiteisiin kuuluu muun muassa 2,5 hehtaarin kokoisen bio-puuterminaalin, sataman pistoraiteen ja Teollisuustien valaistuksen rakentaminen sekä tien kunnostus.

– Työt käynnistyivät syyskuun alussa pintamaan poistolla. Nyt tehdään maanleikkausta. Olemme ajaneet maata jo 30 000 kuutiota. Ajettava kokonaismäärä on 160 000 kuutiota, Kiteen kaupungin kuntatekniikan päällikkö Mika Niskanen kertoo.

Meillä on Business Joensuun kanssa menossa keskustelut paljon energiaa tarvitsevan kansainvälisen toimijan sijoittumisesta alueelle.
Pekka Hirvonen
Mika Niskanen selostaa Pekka Hirvoselle, mitä seuraavaksi alueella tapahtuu.

Mika Niskanen selostaa Pekka Hirvoselle, mitä seuraavaksi alueella tapahtuu. Kuva: Heli Sallinen

Maansiirtotöissä on haettu myös synergiaetuja, joilla on saatu aikaan merkittävää kustannussäästöä, kun maa-ainesta ei ole tarvinnut kuljettaa pitkiä matkoja.

– Terminaalin naapuriin valmistuu neljän hehtaarin aurinkovoimalakenttä. He ovat saaneet maata ilmaiseksi, ja me olemme päässeet tavarasta eroon.

Poistettua maa-ainesta hyödynnetään lisäksi sataman alueelle tulevien kymmenen teollisuustontin rakentamisessa.

– Teemme kunnallistekniikan valmiiksi, jolloin alueelle tulevien toimijoiden on helppoa aloittaa rakentaminen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Bioterminaalihanke on EU-osarahoitteinen. Sen kokonaiskustannusarvio on kaikkiaan 5,5 miljoonaa euroa.

Terminaalialue valmistuu toukokuussa vuonna 2026, ja se on kaikille toimijoille avoin.

– Terminaali tulee toimimaan vuokrausperiaatteella. Samoin tontteja vuokrataan, mutta myös maan ostaminen kaupungilta on mahdollista. Kiinnostusta aluetta kohtaan on jo ollut, projektipäällikkö Birgitta Väisänen toteaa.

Alueella on lisäksi käynnissä uusi hanke, jossa suunnitellaan uutta laanialuetta, satama-alueen raiteiston jatkamista ja satamalaiturin rakentamista.

– Kun kaikki suunnitelmat ovat valmiina, kaupunki voi käyttää niitä suunnitellessaan omaa investointiohjelmaansa. Lisäksi rahoituksen hakeminen on helpompaa, kun toimenpiteille on valmiit suunnitelmat olemassa, Birgitta Väisänen sanoo.

Maata siirretään yhteensä noin 160 000 kuutiota.

Maata siirretään yhteensä noin 160 000 kuutiota. Kuva: Heli Sallinen

Metsäteollisuuden raakapuun hankinta ja kuljetukset ovat kasvattaneet kysyntää Saimaan sisävesikuljetuksille. Tähän tarpeeseen bioterminaalin rakentamisellakin pyritään vastaamaan.

Kitee on myös mukana Lappeenrannan kaupungin koordinoimassa Logistiikan Vuoksi -hankkeessa. Sen painopisteenä on Vuoksen vesistöalueen rahtiliikenteen kehittäminen kustannustehokkaasti.

– Puhos on logistinen solmukohta. Siinä yhdistyvät Vuoksen sisävesialue, Karjalan radan rautatie ja maantie. Energiataloudellisestikin Puhos on taloudellisesti järkevässä kohdassa, sillä lähellä on Fingridin ja Pohjois-Karjalan sähkön sähköasemat. Moni palanen on kohdillaan, ja siksi Puhokseen on yritysten hyvä sijoittaa, tekninen johtaja Kari Siponen mainostaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yhtä tärkeää kuin infran rakentaminen valmiiksi on se, että alueelle mielivien toimijoiden puhtaan energian saanti turvataan.

Lähialueelle on jo tulossa muutamia aurinkoenergiaa tuottavia yrityksiä. Nyt on meneillään suunnitteluvaihe.

Uusiakin toimijoita olisi mahdollisesti tulossa.

– Meillä on Business Joensuun kanssa menossa keskustelut paljon energiaa tarvitsevan kansainvälisen toimijan sijoittumisesta alueelle. Siinä vaiheessa, kun ryhdytään puhumaan kymmenistä megawateista, toimijat eivät ole useinkaan suomalaisia vaan kansainvälisiä yrityksiä. Tällöin energian hinta ja sen siirto ovat tekijöitä, jonka pohjalta yritykset tekevät investointipäätöksiä, Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen toteaa.

–  Jos riittävää takuuta siitä että energiaa tai erityisesti siirtoa ei pystytä hinnoittelemaan järkevällä tavalla ei ole, niin silloin kansainvälisiä toimijoita ei saada tekemään investointipäätöksiä. Tähän liittyvää keskustelua käydään parhaillaan paikallisen sähkön toimittajan ja Fingridin kanssa.

Mika Niskanen (vas.), Birgitta Väisänen, Kari Siponen ja Pekka Hirvonen tutustuivat bioterminaalin rakennustyömaahan.

Mika Niskanen (vas.), Birgitta Väisänen, Kari Siponen ja Pekka Hirvonen tutustuivat bioterminaalin rakennustyömaahan. Kuva: Heli Sallinen

Pekka Hirvosen mielestä sähköenergian tuotannon kasvattaminen vaatisi lisäksi nykyisen kantaverkon vahvistamista ja 400 kV:n linjan rakentamista.

Tällä hetkellä investoijat ovat jo käytännössä jakaneet olemassa olevan siirtokapasiteetin ja seuraavat, mitä Fingrid suunnittelee.

– Kapasiteetin pitäisi mahdollistaa sekä sähköä tarvitsevat investoinnit että uudet sähkön tuottamiseen tähtäävät energiahankkeet. Fingridin kantaverkon kapasiteetti on jo käytännössä käytetty suunnitteilla oleville energiantuotantohankkeille.

– Kantaverkon 400 kV:n linjaa pitäisi rakentaa Kontiolahdelta etelän suuntaan, sillä pian olemme tilanteessa, jossa kapasiteettia ei ole enää käytettävissä. Tämä ei ole pelkästään Kiteen vaan koko Pohjois-Karjalan asia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi