Mielenosoittajat lauloivat Karjalaisten laulua tunnin ajan tukeakseen kulttuurialan koulutuksen säilyttämistä Outokummussa

Noin 50 mielenosoittajaa lauloi Karjalaisten laulua tunnin ajan vastalauseenaan aikeille lakkauttaa kulttuurialojen koulutus Outokummussa.

Riveria suunnittelee, ettei Outokumpuun enää otettaisi uusia tanssin, kuvallisen ilmaisun ja media-alan opiskelijoita.

Ammattiopiston pihaan Joensuun Peltolaan saapuneista mielenosoittajista useimmat olivat taide- ja kulttuurialojen työntekijöitä sekä opiskelijoita.

Laulamisen mielenilmaisuna keksi näyttämötaiteilija ja Maarianvaaran teatterin johtaja Henry Räsänen.

– Maakuntalaulu korostaa kulttuurin voimaa ja rikkautta, hän perustelee.

^Leikkaukset Outokummussa ovat vain osa Riverian säästösuunnitelmia, mutta julkisessa keskustelussa ne ovat saaneet suurimman huomion.

Henry Räsänen huomauttaa outokumpulaisen tanssijan ja näyttelijän Tomi Laurikaisen sanoin, että oli dramaattinen kokemus, kun Outokummusta lähti kaivos.

– Tämän päivän aarre on kulttuuri, ja siihen reagoidaan vahvasti.

Kaivos toi Outokumpuun vaikutteita muualta, ja saman on tehnyt kulttuurialan koulutus, Räsänen jatkaa pohdintojaan.

^Nettiadressi tanssikoulutuksen sekä media-alan ja kuvallisen ilmaisun peruskoulutuksen pelastamiseksi avattiin tiistaina illalla.

Torstaina pidettyyn mielenosoitukseen mennessä allekirjoituksia oli jo 8 000, ja määrä kasvoi nopeasti.

Riveria arvioi, että budjettileikkausten takia pitäisi vähentää yhteensä 500 aloituspaikkaa paitsi Outokummusta myös Joensuusta, Kiteeltä, Lieksasta ja Nurmeksesta.

Outokummussa aloituspaikkoja karsittaisiin 81 ja jäljelle jäisi 95.

Ammattiopiston yhtymähallituksen odotettiin päättävän koulutuspaikkojen vähentämisestä sekä yt-neuvotteluista kokouksessaan mielenosoituksen jälkeen.

^{Älä leikkaa}, sheikkaa, sanoo Outokummussa asuva baletinopettaja, freelancer-taiteilija ja opiskelija Debi Kuisma.

Se on hänen ideansa tekstiksi mielenosoituskylttiin. Kuisma antaa kuitenkin muiden tehdä kyltit.

– Luulen, että tuolla kirjoitetaan jotain vielä parempaa.

Hän opiskelee tanssitaiteen perustutkintoa ja valmistuu vuoden loppuun mennessä. Vihtiläistaustaisella Kuismalla on hyvää sanottavaa sekä moninaisuuteen kannustavasta koulustaan että koko Outokummusta.

– Ihana kulttuurimyönteinen lintukoto!

Taide- ja kulttuurialojen opiskelijat ovat osa Outokumpua, ja paikalliset toimijat tukevat taidetta ja kulttuuria, Debi Kuisma toteaa.

^{Mika Vesitie} opettaa Outokummussa 3d-tehostetuotantoa muun muassa pelialan tarpeisiin. Hän ymmärtäisi säästöt ja viilaukset mutta ihmettelee, miksi opintoaloja lakkautettaisiin kokonaan.

Vesitiellä on kaksi pientä lasta, joista nuorempi syntyi neljä kuukautta sitten. Lisäksi hänellä on asunto- ja autolainat sekä huoli työpaikasta.

Joensuussa asuva Riikka Tolonen uskoo, että mielipiteenvapaus ja ilmaisunvapaus toteutuvat paremmin, kun taide ja kulttuuri kukoistavat.

Hän tutustui Outokummun Riveriaan jo opiskellessaan tanssinopettajaksi ammattikorkeakoulussa Kuopiossa.

– Kävimme vierailuilla, kun Outokummussa oli huikeita kansainvälisiä tanssinopettajia. On ollut ihana nähdä, että osa opiskelijoista jää tänne.

^{Mielenosoituksen} järjestäjiin lukeutuneelle Veera Snellmanille opiskelu Outokummussa oli käänteentekevä ratkaisu.

– En ollut ajatellut opiskelevani taidealaa, mutta Outokumpu tuntui helposti lähestyttävältä, ja paikkana se oli tosi rohkaiseva.

Tanssitaiteen perustutkinnon jälkeen hän jatkoi opintojaan Teatterikorkeakoulussa. Tanssitaiteen maisteriksi Snellman valmistui pari vuotta sitten ja muutti Helsingistä puolisoineen Joensuuhun.

Hän työskentelee esiintyjänä, koreografina, tuottajana ja tanssin opettajana.

– Outokummun kulttuurialan koulutus tuo tekijöitä ja pitää kaupunkia vireänä.

Elina Ikonen veti eri alojen ammattilaisille tarkoitettua kansainvälistä tanssin ja somatiikan koulutusta 17 vuoden ajan Itä-Suomen liikuntaopistossa Joensuussa.

Nyt sekin on lakkautettu, mutta koulutus jatkuu samalla konseptilla Kälviällä, jonne Ikonen ajaa kerran kuussa.

Alta voit katsoa videon mielenosoituksesta.

_{Uutista muokattu 29.8.2024 kello 19.45: täsmennetty leipätekstiä ja yhtä kuvatekstiä; Henry Räsänen on Maarianvaaran teatterin johtaja, ei kesäteatterin.}