"Kätilönä oli rouva Karessuo" – Lehtijuttu saunasta tavoitti siellä syntyneen Aulis Luoman, joka muistaa Joensuun pommitukset ja oli rakentamassa sairaalaa

Kyllä, minä siinä saunassa olen syntynyt. Kätilönä oli rouva Karessuo, joka asui Rantakadulla.

Näin kertoo puhelimitse Seinäjoelta tavoitettu Aulis Luoma, 91.

Karjalainen esitteli vähän aikaa sitten (7.9.2024) kaksi vanhaa pihasaunaa. Jutussa kerrottiin, että niistä toisen nykyinen omistaja Tiina Seppä on tavannut saunassaan syntyneen miehen, mutta hänellä ei ollut tämän yhteystietoja. Jutun näki Luoman Lieksassa asuva tytär, joka kertoi siitä isälleen. Aulis Luoma ja Tiina Seppä kävivät pitkän puhelinkeskustelun.

Aulis Luoma muistaa lapsuutensa ja nuoruutensa Joensuun kirkkaasti, vaikka muutti työn perässä Seinäjoelle jo vuonna 1964.

– Asuin Joensuussa 30 vuotta. Seinäjoella olen asunut 60 vuotta. Kyllä minä silti Joensuusta olen, kun joku kysyy, mistä olen kotoisin.

^{Tätä ja viime vuotta} lukuun ottamatta Aulis Luoma on käynyt Joensuussa joka kesä. Kymmenisen vuotta sitten hän näki ihmisiä synnyinkotinsa pihassa ja meni juttusille.

– Niin minä kurkistin omaan syntymäpaikkaani. Joskus 50–60-luvulla olin sinne kurkkinut edellisen kerran.

Aulis Luoma syntyi perheensä ainoaksi lapseksi kotipihansa saunassa vuonna 1933, kauan ennen kuin keskussairaala rakennettiin Tikkamäelle. Luoma on ollut lukiovuosinaan mukana rakentamassa sairaalaa.

– Ainakin kesinä 1951 ja 1952. Olin muun muassa hissiasentajan apupoikana.

Hänen kolmesta lapsestaan kaksi vanhinta on syntynyt Tikkamäellä 50-luvun lopulla. Mielenkiintoinen anekdootti on, että vaikka Aulis Luoma, hänen isänsä sekä hänen lapsensa ovat syntyneet vain muutaman sadan metrin päässä toisistaan, ovat he syntyneet kolmen eri kunnan alueella:

– Kun isäni syntyi vuonna 1908, Niinivaaran alue kuului Kontiolahteen. Minun aikaani se oli Pielisensuuta, ja poikani taas syntyivät Joensuussa.

^{Luomat asuivat} rautatien lähellä, alueella, jonka kadut on sittemmin nimetty teeman mukaisesti: Junailijankatu, Jarrumiehenkatu, Asemamiehenkatu.

Aulis Luoma on neljännen polven rautatieläinen. Hänen isoisoisänsä Johan muutti Alahärmästä Viipuriin 1800-luvun loppupuolella ja oli rakentamassa rautatietä Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun.

Auliksen isoisä Oskar Luoma – joka syntyi samana vuonna kuin Karjalatar perustettiin – rakensi aikoinaan talon, jossa Tiina Seppä nyt asuu.

Aulis itse teki uransa rautateiden palveluksessa hallinnon puolella.

^{Aulis Luoma muistaa} myös Niinivaaran pommituksen jäljet. Luoman perheen kotitalo säästyi, mutta monta muuta taloa tuhoutui, kun Joensuuta pommitettiin heti jatkosodan alussa 25.6.1941.

Aulis oli tuolloin mummolassa Seinäjoella, josta hänen äitinsä oli kotoisin, mutta palattuaan hän näki tuhon jäljet.

– Siitä on vähän valokuvia, mutta minulla on ne kuvat mielessäni.

Karjalainen uutisoi tuoreeltaan 26.6.1941: "Eilen ilmapommituksia Suomen kaupungeissa. Myös Joensuu pommituskohteena."

^{Joensuun muuttumista} Luoma on seurannut mielenkiinnolla. Hän on iloinen siitä, että Ilosaari on viimein arvoisensa näköinen paikka.

– Ilosaaren uimala oli toinen kotini.

Luoma toimi Joensuun Uimaseuran puheenjohtajana vuosina 1959–1964, paikkakunnalta muuttoonsa asti.

– Kun lähdin, Joensuussa alettiin herätellä uimahalliajatusta.

Seinäjoellakin Luoma toimi aktiivisesti paikallisessa uimaseurassa.

Nyt Joensuussa keskustellaan uuden uimahallin rakentamisesta. Lyseon kasvatti Aulis Luoma on kuullut myös entisen opinahjonsa, nykyisen taidemuseon alkavasta remontista.

– 70-luvullahan se meinattiin purkaa.

Entä millainen suhde Luomalla on sanomalehti Karjalaiseen?

– Lehti tuli meille aina, niin kauan kuin muistan. Siellä oli Fantom, Luoma vastaa hymyä äänessään.

Karjalainen täyttää 150 vuotta 2.10.2024. Tämä juttu on yksi juhlalehtemme jutuista.