Kolumni: Kun karhu sekoittaa kartat

Olimme kesälomamatkalla Savo-Karjalan sydämessä, kun navigaattori päätti, että järven ympäri kulkeva neljän kilometrin hiekkatie oli "lyhin reitti" mökille.

Siinä kun auto nytkähteli eteenpäin kapealla ja kivikkoisella polulla, alkoi mieleen hiipiä ajatus, että ehkä se vanha paperikartta olisi sittenkin ollut turvallisempi valinta. Tämä ei ole harvinainen tilanne, kun gps (Global Positioning System) alkaa näyttää omia oikkujaan – ja näitä oikkuja voi sattua monestakin syystä.

^{Gps-järjestelmä} on nykyään keskeinen osa sekä siviili- että sotilaselämää. Sen avulla ohjataan kaikkea autojen navigoinnista kriittiseen infrastruktuuriin ja sotilasoperaatioihin.

Vaikka gps on yleensä luotettava, se ei ole täysin immuuni häiriöille.

Näitä häiriöitä voivat aiheuttaa luonnonilmiöt, tekniset ongelmat sekä tahalliset ihmisten toimet, joilla voi olla vakavia seurauksia.

^{Toissa viikolla} Finnairin lento Helsingistä Joensuuhun ei päässyt laskeutumaan määränpäähänsä gps-häiriön vuoksi. Auringon aktiivisuus ja ilmakehän muutokset voivat satunnaisesti aiheuttaa gps-signaalien heikkenemisen, mutta Joensuussa kyse saattoi olla jostain muusta.

Tahalliset häiriöt, kuten gps-signaalien häirintä (jamming) ja huijaaminen (spoofing), ovat kasvava huolenaihe. Häirintä tapahtuu lähettämällä voimakkaita signaaleja samalla taajuudella kuin gps, mikä peittää alkuperäiset signaalit ja tekee vastaanottimista hyödyttömiä.

Huijaamisessa on kyse väärien signaalien lähettämisestä, jotka saavat vastaanottimen laskemaan virheellisen sijainnin tai ajan.

^{Viime vuosina} erityisesti Venäjän rajan läheisyydessä on raportoitu jatkuvampiakin gps-häiriöitä. Näillä on ollut vaikutusta paitsi sotaharjoituksiin myös siviili-ilmailuun.

Vuonna 2019 raportoitiin gps-häiriöistä Pohjois-Suomessa.

Häiriöt sattuivat aikana, jolloin Venäjällä itsellään oli käynnissä sotaharjoitus, ja ne olivat niin merkittäviä, että joitakin lentoja jouduttiin ohjaamaan uudelleen tai käyttämään varajärjestelmiä navigoinnissa.

Suomenlahdella alukset ovat raportoineet äkillisistä gps-signaalien menetyksistä ja virheellisistä sijaintitiedoista. Tällaiset häiriöt ovat vakava riski meriturvallisuudelle, erityisesti vilkkailla laivareiteillä Suomenlahdella.

^{Eräs arvio} Joensuun gps-häiriön taustalla on Venäjän pyrkimys estää tarkat iskut droneilla ja muilla ohjattavilla aseilla sotilaskohteisiin. Ukrainahan on onnistunut iskemään Olenjan lentotukikohtaan Kuolan niemimaalla.

Jotta vaikutus yltäisi Joensuun tasalle, on häirintälaitteen säätönupit kylläkin oltava ”käännettynä kaakkoon”.

^{Venäjän alueelta} suunnattu häirintä on tuonut esille sekä gps-riippuvaisten järjestelmien haavoittuvuuden että lisännyt turvallisuuspoliittisia jännitteitä.

Suomi on vastannut tähän parantamalla kykyään havaita ja torjua häiriöitä, kehittämällä vaihtoehtoisia navigointijärjestelmiä ja ottamalla käyttöön tiukempia turvatoimia sotaharjoitusten ja muiden kriittisten toimintojen aikana.

^{Lopuksi on hyvä} muistaa, että vaikka gps on uskomattoman kätevä ja hyödyllinen, se ei ole täydellinen. Jos joskus löydät itsesi keskeltä metsää tai väärän kadun varrelta navigaattorin johdattamana, muista ottaa se huumorilla – ja ehkä kaivat sen vanhan paperikartan hansikaslokerosta varmuuden vuoksi.

Teknologia on loistava apu, mutta ei se aina korvaa vanhoja, hyväksi havaittuja konsteja.

Sama pätee myös sotilaselämään.

Kirjoittaja on turvallisuuspolitikan asiantuntijana toimiva kenraalimajuri evp., joka toimi Pohjois-Karjalan prikaatin komentajana vuosina 2004–2006.