Kun sota Euroopassa alkoi, Saksa hätkähti rapakuntoon päästettyä armeijaansa – nyt Bundeswehrin taistelukykyä kohotetaan rahaan katsomatta

EU:n talousmoottori Saksa havahtui Venäjän hyökättyä Ukrainaan siihen, että Saksan armeija kaipaa perusteellista ja nopeaa modernisointia. Rahahanat saatiinkin Berliinissä rivakasti auki: liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti jo helmikuussa, että Saksa käyttää armeijaansa tänä vuonna sadan miljardin euron erityisbudjetin, jonka lisäksi maa nostaa vuotuiset puolustusmenonsa yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Haastetta riittää. Saksan puolustusvoimien kalusto on arvioitu merkittävältä osalta vanhentuneeksi. Lisäksi ongelmia tuovat armeijan byrokraattisuus ja sotilaiden heikohkoksi katsottu motivaatio.

Sokkihoitoa Saksan päättäjille antoi heti Venäjän hyökkäyksen ensitunteina Saksan maavoimien komentaja Alfons Mais. Hän ilmoitti, että Saksan armeijalla ei ole juurikaan resursseja tukea sotilaallisesti Nato-joukkoja, jos sellaiseen tulee tarvetta. Maisin mukaan Saksan armeijan, Bundeswehrin, kehittäminen on laiminlyöty, ja nyt seistään "tyhjin käsin".

Pystyykö Saksa puolustautumaan?

Vuonna 1955 perustettu Bundeswehr on kuihtunut vuosien mittaan säästötoimien takia.

Monet maan hävittäjistä eivät kelpaa lentämään. Alle 30 prosenttia Saksan laivaston aluksista on "täysin toimintakunnossa" joulukuussa julkaistun armeijan tilaraportin mukaan.

Maakaluston puolella 350 Puma-taisteluajoneuvosta vain 40 katsotaan "sotaan soveltuviksi".

Vaikka sillä olisi varusteet, Saksan armeijalla ei olisi tarpeeksi väkeä niiden käyttämiseen. 180  000 sotilaan joukot on arvioitu selvästi liian vähäisiksi hyökkäyksen torjumiseen. Vielä vuonna 1990 Bundeswehrin vahvuus oli puoli miljoonaa sotilasta.

Puolustuskomissaari Eva Högl varoitti viimeisimmässä Bundeswehria koskevassa vuosiraportissaan, että Saksan armeija on "hälyttävässä tilassa". Sen sijaan, että rahaa ohjattaisiin vain uusiin laitteisiin ja aseisiin, Högl uskoo, että "suunnittelu- ja hankintarakenteita on myös modernisoitava" todellisen muutoksen aikaansaamiseksi.

Katse ainakin Israeliin

Ase- ja laitepuoli kaipaa sekin yhtä kaikki kohennusta.

Saksa on jo ilmoittanut korvaavansa vanhentuneet Tornado-hävittäjänsä uusilla F-35-hävittäjillä ja Eurofighter-hävittäjillä. Kumpikin konemalli maksaa noin 100 miljoonaa euroa kappaleelta.

Saksa myös sijoittaa pitkällä aikavälillä SCAF European -hävittäjiin ja haluaa ostaa aseistettuja drooneja Israelista –  jälkimmäisen vaihtoehdon Saksan hallitseva koalitio oli hylännyt Venäjän hyökkäykseen saakka.

Israelista Saksa harkitsee hankkivansa lisäksi ohjustentorjuntajärjestelmän, joka voisi tarjota suojan myös EU:n naapurivaltioille. Israelin kyseinen Arrow 3 -järjestelmä maksaa noin kaksi miljardia euroa, ja se voisi olla toiminnassa vuodesta 2025 lähtien. Arrow 3 tuhoaa hyökkääjän raketteja niiden lentäessä avaruudessa.

Bundeswehr on odottanut sotilailleen vuosia uusia kivääreitä vanhentuneiden G36-mallien tilalle. Useat valmistajat ovat kehittäneet uusia aseita, mutta prosessi on ollut pysähdyksissä.

Samaan aikaan myös uusi eurooppalainen taistelupanssarivaunujen Main Ground Combat System (MGCS) on valmisteilla. Sitä ei kuitenkaan saada käyttöön ennen vuotta 2035.

Kuljetushelikopterit pitäisi niin ikään vaihtaa.

Kahdeksan vuoden urakka

Saksan liberaalipuolue FDP:n kansanedustaja Marcus Faber arvioi, että kestää noin kahdeksan vuotta päivittää armeija nykyaikaisten standardien mukaiseksi –  eivätkä kaikki Saksassa edes halua sen tapahtuvan.

Noin 600 julkisuuden henkilöä, mukana poliitikkoja, uskonnollisia vaikuttajia ja taiteilijoita, allekirjoitti äskettäin vetoomuksen, jossa he moittivat "kilpavarustelua" ja varoittivat, että puolustusmenojen lisäys johtaisi leikkauksiin muilla aloilla.